—
TATUSOTU on lyhennelmä sanoista "taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturva" – vaikka toisinaan on tuntunut siltä, ettei sellaista ole olemassakaan.
—
TATUSOTU-blogi on tatusotu-asioihin keskittyvä foorumi, jonne kerätään mm. TATUjen tapauskertomuksia ja muuta aiheeseen liittyvää materiaalia: tiedotteita, kutsuja, lehtileikkeitä, uutisia tatusotu-rintamalta...
—
TATUSOTU-työryhmä on TATUSOTU-blogia ylläpitävä ja tatusotu-asioihin parannuksia ajava työryhmä, joka perustettiin joulukuussa 2006. TATUSOTU-blogia ylläpitävät tutkijat Outi Alanko-Kahiluoto, Martti-Tapio Kuuskoski, Laura Lindstedt ja Pajari Räsänen. Työryhmään kuuluvat heidän lisäkseen kuvataiteilija Nella Keskisarja ja teatteriohjaaja Atro Kahiluoto.
—
TATUSOTUrit on eräänlainen TATUSOTU-blogin "takahuone" tai "lisäsiipi", jonne on talletettu TATUSOTU-blogiin liittyvää (esimerkiksi runsaasti tilaa vievää) lisämateriaalia. TATUSOTUrit-blogiin kuljetaan tavallisesti TATUSOTU-blogin kautta, mutta sinne voi eksyä myös takaovesta.
—
Jos haluat takaisin TATUSOTU-blogiin, paina vaikkapa tästä linkistä. Jos taas "eksyit" TATUSOTUrit-blogiin muualta kuin TATUSOTU-blogin kautta, kannattaa käydä tutustumassa myös tuohon takahuoneen eteiseen osoitteessa tatusotu.blogspot.com.
torstai 24. toukokuuta 2007
PROARTE KEHYSRIIHELLE: HUIPPUYLIOPISTOHANKKEESSA OTETTAVA MIETTIMISTAUKO (lehdistötiedote 22.5.2007)
(M.-T. K.)
* * *
Lehdistölle 22.5.2007
PROARTE KEHYSRIIHELLE: HUIPPUYLIOPISTOHANKKEESSA OTETTAVA MIETTIMISTAUKO
"Rahoituspäätöstä ei tule tehdä ennen kuin voidaan osoittaa, että asianosaisilla on ollut mahdollisuus tulla asiassa kuulluiksi."
Huippuyliopistoa vastustavan ProArte-vetoomuksen alullepanijat vaativat, että huippuyliopistohanke jäädytetään toistaiseksi. Huippuyliopiston rahoituksesta on tarkoitus päättää huomenna alkavassa kehysriihessä.
ProArte-vetoomuksen laatineiden Elina Hirvosen ja Katju Aron mielestä kiireellä valmisteltu ja vasta helmikuussa julkisuuteen tuotu esitys on liian suuri kulttuuripoliittinen päätös runnottavaksi läpi muutamassa kuukaudessa. "Hankkeen valmistelussa ei ole pohdittu sitä, miten päätös vaikuttaa suomalaiseen taidekenttään pidemmällä aikavälillä. Itse asiassa taidetta ei ole huomioitu valmistelussa lainkaan. Nyt kiireessä tehtävillä päätöksillä on kuitenkin suora vaikutus siihen, minkälaista taidetta Suomessa tulevaisuudessa tehdään ja ketkä sitä tekevät."
Hanke mullistaa taideteollisten alojen tulevaisuuden, mutta sen valmistelussa ei ole kuultu taiteen asiantuntijoita tai esimerkiksi niitä tyypillisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä perustavia ja menestyviä luovan alan yrittäjiä, joita Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuu joka vuosi. "Kaavaillun yliopiston strategiassa taiteen ja luovuuden edellytykset on jo valmiiksi tukahdutettu, kun strategia on määritelty hyvin kapea-alaisesta elinkeinoelämävaikuttajien näkökulmasta. Valmistelussa ei ole pohdittu riittävästi sitä, mikä luovaa yrittäjyyttä todella synnyttää ja minkälaiset toimintaedellytykset se vaatii kehittyäkseen."
Huippuyliopistohanketta vastustaa suuri osa, ellei enemmistö, Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoista ja niistä taiteen ammattilaisista, jotka voivat antaa Suomessa korkeatasoisinta taideteollisten alojen opetusta. "Hallituksen ja huippuyliopistohankkeen vetäjien tulisi miettiä, onko viisasta toteuttaa hanketta ilman opiskelijoiden ja taidekentän tukea. Miten huippuyliopisto voi toimia, jos siellä opiskelu ja opettaminen ei ole taiteen huippuosaajien mielestä mielekästä?"
Tilanne on kriisiytynyt ja Taideteollisessa korkeakoulussa henkilöstö ja jopa ylioppilaskunta on asiassa jakautunut, ilmeisen vähemmistön tukiessa hanketta. Hankkeen vastustajat kokevat, että heidän näkemyksiään ei oteta valmistelussa huomioon. Hankkeen vetäjät korkeakouluissa ja opetusministeriössä eivät kuitenkaan vastaa kritiikkiin. Taideteollisessa korkeakoulussa rehtorin kyselytunnilla 21.5. rehtori Yrjö Sotamaa totesi ykskantaan, että työ on tehty hyvin ja väisti vaatimuksen asian alistamisesta äänestykselle. Kysymykseen siitä, miksi valmistelussa ei ole kuultu taiteen asiantuntijoita, rehtori Sotamaa vastasi, että asiassa on kuultu niitä tahoja, joita työryhmä ja opetusministeriö pitivät hankkeen kannalta keskeisinä. Näitä keskeisiä asiantuntijatahoja ovat olleet vain elinkeinoelämän edustajat.
"On absurdia, että valmistelussa on kuultu vain elinkeinoelämän edustajia. Kun taideteollisen opetuksen kansalliseksi erityistehtäväksi määritellään Suomen kilpailukyvyn edistäminen, on ennen kaikkea kuultava taiteen asiantuntijoita ja keskusteltava kulttuuripolitiikan linjasta ja taiteen tulevaisuudesta", toteavat Aro ja Hirvonen.
Opetusministerille ja hallituspuolueiden puheenjohtajille ja puoluesihteereille tänään toimitetussa kannanotossaan vetoomuksen laatijat vaativat hallitukselta, että tällaiselle keskustelulle varataan aikaa, eikä päätöstä rahoituksesta tehdä ennen kuin voidaan osoittaa, että päätösprosessissa on noudatettu avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita ja että kaikilla asianosaisilla on ollut mahdollisuus tulla asiassa kuulluiksi. "Hankkeen väitetylle kiireellisyydelle ei ole mitään perusteita."
ProArte-vetoomus syntyi vastareaktiona suunnitelmille yhdistää Taideteollinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Kauppakorkeakoulu niin sanotuksi huippuyliopistoksi. Vetoomuksen on tähän mennessä allekirjoittanut yli 5300 Taideteollisen korkeakoulun opiskelijaa ja opettajaa sekä suuri joukko Suomen arvostetuimpia taiteilijoita jokaiselta Taideteollisen korkeakoulun opetusalalta. Allekirjoittaneiden joukossa ovat muiden muassa elokuvaohjaajat Aki Kaurismäki ja Pirjo Honkasalo, valokuvaajat Stefan Bremer ja Elina Brotherus, graafikot Pekka Loiri ja Marja-Leena Muukka, kuvataiteilijat Leena Luostarinen ja Heta Kuchka, arkkitehti Juhani Pallasmaa, professori, näyttelijä Kati Outinen, kapellimestari Esa-Pekka Salonen ja säveltäjä Kaija Saariaho.
ProArte-vetoomus oli tarkoitus luovuttaa opetusministerille 18.5. mennessä. Audienssia pyydettiin sekä opetusministeriltä että kulttuuriministeriltä, mutta tapaamiselle ei järjestynyt kalentereista aikaa. Nimien keruu vetoomukseen jatkuu kunnes mahdollisuus audienssiin tarjoutuu. Vetoomus on luettavissa osoitteessa http://proarte.vetoomus.org
Lisätietoja:
Katju Aro
Graafinen suunnittelija, yrittäjä
Taideteollisen korkeakoulun opiskelija
Elina Hirvonen
Kirjailija, toimittaja
Taideteollisen korkeakoulun opiskelija
Tuva Korsström: "Kultur som varumärke och exportvara" (HBL 12.3.2007)
I expertgruppen bakom förslaget är såväl undervisnings- och utrikesministeriet som finans-, handels- och industri-, arbets- och inrikesministeriet representerade. Det är alltså en auktoritativ församling som målar upp följande vision av finländskt kulturliv år 2011, då miljonsatsningen förhoppningsvis haft effekt: Kulturexporten har blivit en erkänd
Jämfört med tidigare är kulturen en avgjort tydligare
Den föreslagna, massiva satsningen på kulturexport
Kulturexporten är alltså något som under de närmaste åren kommer att skapa synergi mellan olika ministerier och näringslivet, och som förväntas ge undervisningsministeriet kännbart ökade anslag för internationell verksamhet. Men kommer satsningen i motsvarande grad att öka anslagen för själva substansen: den verksamhet som konstnärerna själva utövar?
Rapporten betonar att man bör söka en lösning på copyrightfrågor och den beskattningsproblematik som uppstår på grund av konstnärernas ojämna inkomster.
Ökad kulturexport ökar också de vanligtvis kortvariga toppinkomsterna för artister av typ Lordi, som emellertid redan om några år
Exportentusiasmen inom statsförvaltningen
Tuva Korsström
09-1253 229, tuva.korsstrom@hbl.fi
VECKANS FIGUR
Ett inte alldeles perfekt stipendiesystem
Finland har, som en typisk nordisk välfärdsstat med liten hemmamarknad, ett statligt stödsystem för konstnärer. År 2005 åtnjöt 551 konstnärer statens arbetsstipendier, vilket utgör tre procent av landets hela konstnärskår.
Konstnärsstipendierna är skattefria och år 2005 gav de en årsinkomst på 14 782 euro. Samma år uppgick hela summan för konstnärsstipendier till 7,3 miljoner euro eller omkring två procent av statens konst- och kulturbudget.
Av veckans figur framgår det vilka konstnärsgrupper som är de största mottagarna av stipendier. Det är dessa konstnärer som har de största svårigheterna att kombinera sin konstutövning med andra förvärvsinkomster och som heller inte kan få sin utkomst på sin konst, hur kvalitativt högtstående den än må vara.
På senare tid har konstnärerna och forskarna som drabbas av liknande missförhållanden riktat uppmärksamheten på att stipendiesystemet lämnar dem utanför pensionsskyddet och alla former av socialskydd. Ett lagförslag som skulle ha åtgärdat missförhållandena förföll i höstas eftersom det ansågs för dyrt både för statliga, kommunala och privata stipendiefinansiärer. Lagförslaget skulle ha krävt en höjning på 25 procent av de statliga stipendieanslagen, alltså en betydligt lägre summa än det föreslagna exporttillägget på 10 miljoner euro (se ovan).
Tuva Korsström
[Figurens rubrik:]
Mottagare av statens konstnärsstipendier 2002-2005
[Figurens text:]
Bildkonst 22%
Teater 12%
Fotografi 4%
Cirkus 1%
Musik 17%
Arkitektur 4%
Film 6%
Hantverk. design 6%
Kritik 3%
Dans 5%
Litteratur 20%
Källor: Pauli Rautiainen: Taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuus ja koettu vaikuttavuus. Taiteen keskustoimikunta. www.tatusotu.blogspot.com
Matti Apunen: "Artistin apea valitus" (Aamulehti 11.3.07)
Blogiarkisto
-
►
2008
(7)
- ► huhtikuuta (1)
- ► maaliskuuta (2)
- ► helmikuuta (3)
- ► tammikuuta (1)
-
▼
2007
(131)
- ► joulukuuta (3)
- ► marraskuuta (1)
- ► huhtikuuta (7)
- ► maaliskuuta (115)
- ► helmikuuta (1)