TATU on taiteilija tai tutkija joskus jopa molempia.

TATUSOTU on lyhennelmä sanoista "taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturva" vaikka toisinaan on tuntunut siltä, ettei sellaista ole olemassakaan.

TATUSOTU-blogi on tatusotu-asioihin keskittyvä foorumi, jonne kerätään mm. TATUjen tapauskertomuksia ja muuta aiheeseen liittyvää materiaalia: tiedotteita, kutsuja, lehtileikkeitä, uutisia tatusotu-rintamalta...

TATUSOTU-työryhmä on TATUSOTU-blogia ylläpitävä ja tatusotu-asioihin parannuksia ajava työryhmä, joka perustettiin joulukuussa 2006. TATUSOTU-blogia ylläpitävät tutkijat Outi Alanko-Kahiluoto, Martti-Tapio Kuuskoski, Laura Lindstedt ja Pajari Räsänen. Työryhmään kuuluvat heidän lisäkseen kuvataiteilija Nella Keskisarja ja teatteriohjaaja Atro Kahiluoto.

TATUSOTUrit on eräänlainen TATUSOTU-blogin "takahuone" tai "lisäsiipi", jonne on talletettu TATUSOTU-blogiin liittyvää (esimerkiksi runsaasti tilaa vievää) lisämateriaalia. TATUSOTUrit-blogiin kuljetaan tavallisesti TATUSOTU-blogin kautta, mutta sinne voi eksyä myös takaovesta.

Jos haluat takaisin TATUSOTU-blogiin, paina vaikkapa tästä linkistä. Jos taas "eksyit" TATUSOTUrit-blogiin muualta kuin TATUSOTU-blogin kautta, kannattaa käydä tutustumassa myös tuohon takahuoneen eteiseen osoitteessa tatusotu.blogspot.com.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2007

Kansanedustajaehdokkaat, jotka eivät ole vastanneet

Kolme TATUSOTU-aiheista kysymystä on lähtenyt myös seuraaville ehdokkaille, mutta he eivät ole vastanneet vaalipäivään mennessä. TATUSOTUrin kunnia saa siis vielä odottaa - mutta vastata voi toki vaalienkin jälkeen!

Anneli Aaltola (kesk, Helsinki)
Matti Ahde (sd, Oulu)
Mikko Ahvenainen (kesk, Uusimaa)
Mikko Alkio (kesk, Uusimaa)
Antero Alku (kesk, Helsinki)
Nazia Asif (sd, Etelä-Savo)
Timo Auvinen (kesk, Uusimaa)
Toni Auvinen (kesk, Etelä-Savo)

Jouni Backman (sd, Etelä-Savo)
Arto Bryggare (sd, Helsinki)

Tarja Cronberg (vihr, Pohjois-Karjala)

Sari Essayah (kd, Varsinais-Suomi)

Christina Gestrin (ruots, Uusimaa)
Irene Grönroos (Skp, Helsinki)
Jukka Gustafsson (sd, Pirkanmaa)
Maria Guzenina-Richardson (sd, Uusimaa)

Leena Harkimo (kok, Uusimaa)
Eero Heinäluoma (sd, Helsinki)
Annukka Helenius (kesk, Uusimaa)
Teemu Hirvonen (sd, Etelä-Savo)
Juha Matti Holopainen (kesk, Helsinki)
Jaakko Holsti (kesk, Uusimaa)
Martti Huhtamäki (kesk, Helsinki)
Susanna Huovinen (sd, Keski-Suomi)
Sinikka Hurskainen (sd, Kymi)
Dae Jin Hwang (kesk, Helsinki)

Jari Isometsä (kesk, Uusimaa)

Marketta Joutsiniemi (kesk, Helsinki)
Elina Järvenpää (Skp, Helsinki)

Antti Kaikkonen (kesk, Uusimaa)
Timo Kalli (kesk, Satakunta)
Reijo Kallio (sd, Satakunta)
Antti Kalliomäki (sd, Uusimaa)
Matti Kangas (vas, Keski-Suomi)
Seppo Kanerva (kesk, Helsinki)
Saara Karhu (sd, Pirkanmaa)
Sanna Karhunen (sd, Uusimaa)
Marja-Liisa Kari (kesk, Uusimaa)
Kyösti Karjula (kesk, Oulu)
Tatja Karvonen (kesk, Lappi)
Jyrki J. J. Kasvi (vihr, Uusimaa)
Jyrki Katainen (kok, Pohjois-Savo)
Anneli Kiljunen (sd, Kymi)
Kimmo Kiljunen (sd, Uusimaa)
Eija Klaucke (kesk, Uusimaa)
Riitta Koistinen-Mandalios (kesk, Helsinki)
Jyrki Koivikko (kok, Etelä-Savo)
Eero Koli (kesk, Uusimaa)
Jyrki Konola (sd, Lappi)
Pirkko-Liisa Kopakkala (kesk, Etelä-Savo)
Valto Koski (sd, Kymi)
Jari Koskinen (kok, Häme)
Johannes Koskinen (sd, Häme)
Marjaana Koskinen (sd, Varsinais-Suomi)
Risto Kuisma (sd, Uusimaa)
Ilari Kulmanen (kesk, Helsinki)
Miapetra Kumpula-Natri (sd, Vaasa)
Hanna Kuntsi (sd, Uusimaa)
Jorma Kuosmanen (kesk, Uusimaa)
Lauri Kähkönen (sd, Pohjois-Karjala)

Jaakko Laakso (vas, Uusimaa)
Esa Lahtela (sd, Pohjois-Karjala)
Jere Lahti (kok, Helsinki)
Marja-Leena Laine (kesk, Uusimaa)
Reijo Laitinen (sd, Keski-Suomi)
Seppo Lampela (Steen 1) (Skp, sit., Helsinki)
Eero Lankia (kesk, Uusimaa)
Annika Lapintie (vas, Varsinais-Suomi)
Ella Lazareva (kesk, Helsinki)
Otto Lehtipuu (vihr, Helsinki)
Paula Lehtomäki (kesk, Oulu)
Jari Leppä (kesk, Etelä-Savo)
Pia Leppänen (kesk, Uusimaa)
Jaana Leskinen (kok, Etelä-Savo)
Saku Linnamurto (kok, Etelä-Savo)
Minna Lintonen (sd, Häme)
Leena Luhtanen (sd, Uusimaa)

Anna-Kristiina Mikkonen (sd, Etelä-Savo)
Tuire Mikkonen (kesk, Uusimaa)
Auno Mäkinen (kesk, Uusimaa)

Jukka Nenonen (kesk, Etelä-Savo)
Olli Nepponen (kok, Etelä-Savo)
Pekka Nousiainen (kesk, Etelä-Savo)
Riina Nevamäki (kesk, Helsinki)
Sauli Niinistö (kok, Uusimaa)

Sakari Ojala (sd, Etelä-Savo)
Johanna Ojala-Niemelä (sd, Lappi)
Pertti Oksa (kok, Etelä-Savo)
Kalevi Olin (sd, Keski-Suomi)
Kirsi Olkkonen (kesk, Etelä-Savo)

Heli Paasio (sd, Varsinais-Suomi)
Sirpa Paatero (sd, Kymi)
Aila Paloniemi (kesk, Keski-Suomi)
Mira Parkkisenniemi (kesk, Etelä-Savo)
Eila Partanen (kesk, Helsinki)
Virpa Puisto (sd, Varsinais-Suomi)

Susanna Rahkonen (sd, Uusimaa)
Kari Rajamäki (sd, Pohjois-Savo)
Antti Rantakangas (kesk, Oulu)
Maija Rask (sd, Lappi)
Leena Riikonen (kesk, Uusimaa)
Paula Risikko (kok, Vaasa)
Riitta Ryhänen (kesk, Uusimaa)
Tero Rönni (sd, Pirkanmaa)

Tanja Saarela (kesk, Uusimaa)
Martin Saarikangas (kok, Uusimaa)
Matti Saarinen (sd, Uusimaa)
Pekka Saarnio (vas, Helsinki)
Jukka Salmi (kesk, Uusimaa)
Pertti Salolainen (kok, Helsinki)
Antti Salonen (kesk, Uusimaa)
Pertti Salovaara (kesk, Pirkanmaa)
Katri Savela (kesk, Helsinki)
Mariitta Savolainen (kesk, Uusimaa)
Olesja Selivanova (kesk, Uusimaa)
Arto Seppälä (sd, Etelä-Savo)
Heli Siberg (kesk, Uusimaa)
Minna Sirnö (vas, Pirkanmaa)
Timo Soini (perus, Uusimaa)
Simo Sorsa (kesk, Uusimaa)
Terhi Sundström (kesk, Uusimaa)
Ritva Suomalainen (sd, Etelä-Savo)
Katja Syvärinen (vas, Uusimaa)
Seppo Särkiniemi (kesk, Uusimaa)

Satu Taavitsainen (sd, Etelä-Savo)
Ilkka Taipale (sd, Helsinki)
Satu Taiveaho (sd, Häme)
Aura Tamminen (vas, Etelä-Savo)
Heli Tamminen (vihr, Etelä-Savo)
Astrid Thors (ruots, Helsinki)
Lenita Toivakka (kok, Etelä-Savo)

Jutta Urpilainen (sd, Vaasa)
Markku Uusipaavalniemi (kesk, Uusimaa)

Matti Vanhanen (kesk, Uusimaa)
Merja Vanhanen (kesk, Helsinki)
Jaakko Vasankari (vas, Helsinki)
Pauliina Viitamies (sd, Etelä-Savo)
Pia Viitanen (sd, Pirkanmaa)
Eerikki Viljanen (kesk, Uusimaa)
Raimo Vistbacka (perus, Vaasa)
Henri Vähäkainu (Pikku G) (kesk, Uusimaa)
Heta Välimäki (sd, Helsinki)
Juha Väätäinen (kesk, Helsinki)
Tuula Väätäinen (sd, Pohjois-Savo)

Harry Wallin (sd, Vaasa)
Helena Wright (kok, Etelä-Savo)

Anna-Mari Hursti (kesk, Uusimaa)

Minua hieman harmittaa nämä tosi myöhään lähetetyt kyselyt. Kyselyihin vastaamiseen pitäisi antaa ehdokkaille aikaa ainakin kaksi viikkoa - varsinkin jos ne lähetetään juuri silloin, kun vaalikiireet ovat pahimmillaan. Olen koulutukseltani esteetikko ja taide on minulle erityisen lähellä sydäntäni - harmittaa kun sitten teidän webbisivullanne annetaan ikään kuin välinpitämätön kuva kysymyksiinne suhtautumisesta. Asianne on tärkeä ja olen valmis ajamaan näitä asioita.

Tässä vastaukseni nyt. Toivon, että liitätte ne vielä webbisivullenne.

Ystävällisin terveisin

Anna-Mari Hursti

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

Tämä epäkohta pitää ehdottomasti korjata. Kaikkien kansalaisten tulee olla tasavertaisessa asemassa työttömyysturvan suhteen. Sitä täytyy vielä miettiä miten tämä asia parhaiten korjataan.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.

Apurahat tulee asettaa yhdenvertaiseen asemaan normaalien palkkatulojen kanssa eli apurahalla työskenteleville kuuluvat samat etuudet.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?

Toisaalta tulee aktiivisesti etsiä keinoja, joilla taide tehdään kiinnostavaksi yleisölle ja voidaan lisätä näin taiteen kulutusta. Toisaalta taiteilijoille tulee luoda järjestelmä, jossa heille turvataan riittävä toimeentulo sellaisilla periaatteilla, jotka myös kannustavat ja ohjaavat eteenpäin taiteilijaa urallaan itsenäiseksi. Tällainen hyvä yhdistelmä voisi syntyä taiteilijayrittäjyyden ja taiteilijapalkan yhdistelmästä. Toisaalta perustulo soveltuvin osin voi olla myös taiteilijoita tukeva järjestelmä. En kuitenkaan kannata vihreiden esittämää perustulomallia, koska siinä on puutteita. Perustulomallia täytyy kehittää ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön.

lauantai 17. maaliskuuta 2007

Seija Korhonen (kesk, Etelä-Savo)

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

Jatkossa sosiaaliturvaa olisi kehitettävä perustoimeentuloturvan muotoon, joka kattaisi työttömyysturvan ym. ja olisi siten riittävä, että toimeentulotukea ei tarvitsisi enää hakea (sen aikana kertyisi myös eläketurva). Eläkkeitä tulisi jatkossa kehittää ns. peruseläkkeen suuntaan.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.

Vähän samalla tavalla kuin yrittäjien sosiaaliturvaa, joka myös on vielä lapsenkengissä ja vaatii kehittämistä.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?

Kuten ykköskysymykseen vastasin: perustoimeentulo olisi vastaus tuohonkin ongelmaan.

yst terveisin

Seija Korhonen

Timo Törmänen (vihr, Lappi)

Kiitoksia tärkeistä ja tiukoista kysymyksistä, laittoivat todella pohtimaan asiaa. Tässä ajatuksiani asioista, mitä kysymyksesi herättivät:

Ensiksikin taiteilijoita ja tutkijoita tulee sosiaaliturva-asioissa kohdella tasavertaisesti palkansaajien kanssa. Apurahan täytyy kartuttaa eläkettä ja työttömyysturvaa, eikä sitä saa tehdä apurahojen suuruutta leikkaamalla. Rinnastukset yrittäjään ja vaatimukset luopua työvälineistä tai jatko-opinto-oikeuksista ovat mielestäni käsittämättömiä.

Vihreät ovat pitkään tehneet töitä Suomen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen eteen. Perustulomallissa kaikille tulisi tietty tulo kuukaudessa ja kaikki ansiot sen päälle olisivat lisätuloa. Tuli ansiot sitten työstä, yrittämisestä tai apurahoista. Mallin tavoitteena on tukea ihmisen itsenäisyyttä ja omia valintoja - ei rakentaa holhousyhteiskuntaa. Uskoisin, että perustulo helpottaa mm. monen taiteilijan ja tutkijan elämää.

Perustuloon siirtyminen tuskin onnistuu kerralla, matkalla sinne on nykyiset sosiaaliturvan loukut purettava. Esimerkiksi työttömyysturvalakia on muutettava siten, että tutkijat ja taiteilijat pääsevät työttömyysturvan piirin apurahakauden tai työsuhteen päättyessä ongelmitta. Kulttuurin, taiteen ja tieteen aseman parantamisessa perustulo on tärkeä, ihmisten valinnan vapauteen pohjautuva keino.

Eikä myöskään mielestäni tule väheksyä taiteen prosenttiliikettä - julkisissa ja yksityisissä rakennusinvestoinneissa vähintään prosentti taiteeseen on tarpeen. Taide ja muu kulttuurihan ovat liikunnan ohessa mitä parasta sairauksien ennaltaehkäisyä!

Vastaustani ei ehkä voi lokeroida juuri tiettyyn kysymykseesi (1-3), mutta kaikkiin niistä vastaus mietteistäni löytyy.

Kiitos vielä kerran aiheellisista ja tärkeistä kysymyksistä ja mukavaa kevään jatkoa!

Terveisin

TIMO

Timo Törmänen
Kansanedustajaehdokas
Vihreät - De Gröna

Käy tutustumassa kotisivuihin:
www.timotormanen.net

Esko-Juhani Tennilä (vas, Lappi)

Sori viive vastauksen kanssa, maakunnassa mennään. Kaikki nuo kysytyt asiat ovat tuttuja minulle ja olen ollut mukana epäkohtia poistamassa. Jatkankin niin jos valtakirja jatkuu. Tilanne on sikäli paranemassa, että asianosaiset eli te olette havahtuneet ajamaan asiaanne äänekkäämmin. Sillä niin se on kuin Kramsu kirjoitti: Ei oikeutta maassa saa ken ei sitä itse hanki! Painetaan porukalla turvaa taiteen ja tieteen tekijöille.

Esko-Juhani Tennilä

Jukka Karhula (vas, Uusimaa)

Kysymyksiin en kykene kunnolla vastaamaan. Joka kohta vaatisi suurempaa
asiantuntemusta, kuin minulla nyt on.

1. Kyse on minusta hyvästä tahdosta ja siitä, että katsotaan läpi koko ongelmatilanteiden kirjo ja luodaan normit, joilla työttömyysetuus voidaan myöntää.

2. Pitäisikö apurahat rinnastaa palkkatuloihin?

3. Olen sitä mieltä, että valtiolla pitäisi olla legitiiminä tehtävänä laajempi kulttuurin rahoittaminen. Nyt se nähdään meillä vain valtiontalouden tuottamattomana rasitteena.

Jukka Karhula

perjantai 16. maaliskuuta 2007

Mikko Kuoppa (vas, Pirkanmaa)

Vastaukset kysymyksiin.

1) Lakeja on muutettava niin, että kaikki tulevat työttömyysturvan piiriin todellisen työllisyystilanteen mukaan.

2) Ilmeisesti apurahoista pitäisi pidättää sos-turvamaksut ja vastineeksi saada siihen kuuluvat edut. Työssäoloehdon pitää kertyä todellisen työajan mukaan.

3) Taiteilijapalkka jonka antaisi perusturvan ja sen kustantaisi pääosin valtio.

Tässä nopeasti vastaukseni, varmasti on myös muita käyttökelpoisia ratkaisumalleja.

terv. Mikko Kuoppa vas.

Vesa Koskela (kesk, Helsinki)

Moi!

Anteeksi vastaamisen hitaus, mutta yritän aina selvittää asoita ennen kuin vastaan. En ole vieläkään tarpeeksi paneutunut asiaan, mutta kohtalaisesti, että jonkinlainen kuva asiaan on tullut. Eli laitan alle vastauksia.

Yst. terv. Vesa Koskela


1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

Vastaus: En ole yleisesti vastikkeettoman perustulon kannalla, vaan pikemminkin syyhyn perustuvan perustulon kannalla, jos omat ansiot ei riitä. Mutta ehkä sopisi jonkinlainen perustoimeentulon turvaaminen kuitenkin taiteilijoille ja tutkijoille, jotka ovat oikeita taiteilijoita ja tutkijoita. Se ehkä poistaisi sen ongelman joka nyt on, että taiteilijat jäävät joskus jopa työttömyysturvan ulkopuolelle, jos heidät katsotaan yrittäjiksi. Luova toiminta ei ole koskaan mikään automaatio eli joskus luovan työn tekijä on tuotteliaampi ja joskus vähemmän tuottelias. Ja useimmiten hyvän asian/taideteoksen/idean syntyminen ja etenkin sen tuotteistaminen valmiiksi kestää pitkään. Soisin taiteilijoille mahdollisuuden luovuuteen, joka ei ole käskettävissä.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.

Vastaus: Kyllä apurahoja tulisi korottaa sen verran, että siitä on mahdollista sitten maksaa omaa eläketurvaa, sairaus- tai äityisrahaa. Eli se tarkoittaisi valtion tuntuvaa satsausta apurahoihin, että niitä voitaisiin myöntää edes nykyinen määrä.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?

Vastaus: Edellä jo vähän vastailinkin tähän. En osaa sanoa, mikä olisi paras ratkaisu, mutta joku ratkaisu olisi saatava. On melkein sama, millä nimikkeellä tai tavalla se järjestetään. Ehkä paras nimike olisi taiteilijapalkka, joka takaisi minimitoimeentulon ja sen lisäksi sitten tulisi tukea taiteilijayrittäjyyttä. Joten kallistuisin siihen, että ensin taiteilijapalkka ja sen päälle sitten voisi hankkia tuloja yrittämällä.

Yst. terv.

Vesa Koskela
eduskuntavaaliehdokas
Helsinki
Keskusta

Stefan Wallin (ruots, Varsinais-Suomi)

Terve,

Alhaalla Stefan Wallinin vastaukset teidän kysymyksiin.

Terv,
________________________________________________________
Marcus Rantala
Ministerns specialmedarbetare/Ministerin erityisavustaja/Political Adviser to the Minister
Miljöministeriet/Ympäristöministeriö/Ministry of the Environment
PB 35/PL 35/p.o. box 35
00023 STATSRÅDET/00023 VALTIONEUVOSTO/00023 GOVERNMENT, FINLAND


1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

VASTAUS:
Tämän hetkinen tilanne on epätyydyttävä. Kaikilla on oltava samat lähtökohdat, työstä riippumatta. Seuraavan hallituksen on korjattava tämä asia.

Dagens situation är ohållbar. Den sätter människor I olika kategorier beroende på deras arbete. Den nya regeringen måste korrigera olägenheten.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.

VASTAUS:
Istuvalla hallituksella on pitkälle menevä esitys siitä miten asiaa korjattaisiin, esitys on nyt lisäselvityksien kohteena, varsinkin rahoituksen kannalta. Eräs rkp: n kansanedustaja on myös tehnyt aloitteen samasta asiasta. Tämä asia on meille hyvinkin tärkeä.

Den sittande regeringen har berett ett mycket omfattande helhetspaket, som nu är föremål för tilläggsutredningar speciellt vad gäller systemets finansiering. Sfp: s riksdagsledamot har också gjort en budgetmotion I samma ärende. Frågan är mycket viktig för oss.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?

VASTAUS:
Taiteella, tieteellä ja kulttuurilla on suuri merkitys koko yhteiskunnalle ja ihmisille. Tätä sektoria on myös tulevaisuudessa tuettava. Kulttuurilla on myös suurta vientipotentiaalia.

Konst, vetenskap och kultur har ens tor betydelse för samhället och medborgarna. Dessa sektorer måste också I framtiden stödas. Kultur är också en bra exportprodukt.

Anna-Kaarina Piepponen (kok, Helsinki)

No niin.

Nyt yritän vastata kysymyksiinne.

Kulttuurialan työntekijöiden työttömyysturva samoin kuin apurahalla työskentelevien sosiaaliturva pitää ottaa yhdeksi kehityksen kohteeksi samalla, kun koko sosiaaliturvajärjestelmäämme uudistetaan. Se on liian monimutkainen, vuosikymmenten saatossa syntynyt järjestelmä, jota kukaan ei voi kokonaisuutena hallita. Tästä myös osaksi johtuu (oletan), ettei tiettyjä erityisryhmiä ole osattu ottaa huomioon. Katson, että tiede- ja taideväki on tällainen ryhmä. Helppoa ei uudistaminen tule olemaan, koska tukien saajat ovat mitä heterogeenisin ryhmä.

Olen valmis tukemaan julkisin varoin monin tavoin sekä taiteita että tieteitä. Ja niin myös tällä hetkellä jo tapahtuu. Kysymys onkin tietysti konkreettisista euromääristä. Haluaisin kokonaisselvityksen OPM:n eri aloille ohjaamasta tuesta. Ainakin mututuntumani on, että urheilun osuus ei ole kovin pieni. Sen sijaan en osaa vastata siihen, miten erityisesti tukisin "ohi" kaupallistuvan markkinatalouden. Markkinatalous on jossain määrin aina ollut kaupallista. Viihteellistyminen on ajan ilmiö (ja liittyy ikävä kyllä myös politiikkaan). Sitä vastaan taistellaan pitkäjänteisesti koulutuksella ja yleisellä yhteiskunnallisella ilmapiirillä, joka arvostaa henkisyyttä.

Parhain terveisin,
Anna Kaarina Piepponen

torstai 15. maaliskuuta 2007

Heikki Korpela (vihr, Helsinki)

Hei

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle?

VASTAUS: Perusteettomista pätkätöistä on tietysti ensinnäkin päästävä eroon. Ei ole ihmisten, tieteen eikä taiteen etu, että ihmisten hermoja ja aikaa kuluu tarpeettomien pätkien kanssa väsäämiseen. On kuitenkin realismia, että pätkätöitä tulee olemaan tulevaisuudessakin.

Tutkija ei "työllisty omassa työssään" sen enempää kuin työtön toimitusjohtaja pohdiskellessaan suihkussa bisnesideoita, jos hänelle ei maksa kukaan palkkaa. Lakiin perustumaton kohtelu pitää lopettaa. Myös ansiosidonnaisen turvan edellyttämää työssäoloaikaa pitää lyhentää, 10 kuukaudesta 6 kuukauteen.

Pienin työmarkkinatuki pitäisi korvata perustulolla, joka maksetaan vastikkeetta kaikille täysi-ikäisille. Työvoimaviranomaiset voisivat tällöin käyttää aikansa työn etsimiseen ihmisille sekä heidän elämäntilanteessaan auttamiseen eivätkä ihmisten luokitteluun. Ei ole mitään järkeä rakentaa järjestelmää, jonka koko tarkoitus on varmistaa, että työtön ihminen on varmasti surkea, kyvytön, avuton ja itsenäisyyteen kykenemätön ressukka ennen kuin hänen elämäntilannettaan voidaan auttaa.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.

VASTAUS: En keksi yhtään hyvää syytä sille, miksei näissä suhteissa apurahatyöskentelyä voisi rinnastaa työsuhteeseen. "Varsinaisten yrittäjien" kohdallahan prikulleen vastaavista ongelmista on pidetty välillä kovaa meteliä.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?

VASTAUS: Monimutkaisiin ongelmiin ei koskaan ole yhtä ainoaa ratkaisua, mutta perustulo olisi hyvä askel eteenpäin. Se tarjoaisi perusturvaa erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille ja tunnustaisi projektiluontoista työtä tekevienkin työn arvon. Lisäksi se kannustaisi ihmisiä kuluttamaan aikansa ja energiansa ennemmin olemaan hyödyksi ja iloksi itselleen, muille sekä tieteelle ja taiteelle itselleen kuin sen pohtimiseen, mikä olisi byrokratian kannalta edullisin luokitus nykyisessä työsuhdejärjestelmässä.

Luonnollisesti tarvitsemme myös julkisia panostuksia koulutukseen, taiteeseen ja tieteeseen. Korkeakouluissa tarvitaan yksinkertaisesti enemmän resursseja perustutkimukseen ja opetukseen. En kannata "huippuyliopiston" kaltaisia malleja, joissa korkeakoulun ulkopuoliset tahot alkavat yksin sanella kehityssuuntaa.

--

Heikki Korpela
Idealistin arvot. Realistin keinot.
www.heikkikorpela.fi

Raija Vahasalo (kok, Uusimaa)

Tässä vastaukseni esittämiinne kysymyksiin. Käsittelimme näitä asioita taiteilijoiden osalta sivistysvaliokunnassa viime vuonna hallituksen toimenpidekertomuksen käsittelyn yhteydessä (SiVL 12/2006 vp - K 4/2006 vp) ja olimme täysin yksimielisiä siitä, että tilanteeseen on saatava parannus. Niin piti tapahtuakin, mutta syystä tai toisesta hallitus ei päässyt yksimielisyyteen uudistuksen sisällöstä eikä lopulta tuonut aiheesta minkäänlaista esitystä eduskunnalle. Kalskahtaa pahasti poliittisen tahdon puuttumiselta. Toivottavasti eduskuntavaalien jälkeen valittavaan hallitukseen saadaan hieman intohimoisemmin tähän asiaan suhtautuvia ministereitä!

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

VASTAUS: Tästä yrittäjärinnastuksesta on vain yksinkertaisesti päästävä eroon selkiyttämällä taiteilijoiden ja tutkijoiden työoikeudellinen asema huomioiden heidän työnsä erityispiirteet. Työvoimahallinnon on laadittava tästä selkeät ohjeet paikallisille työvoimaviranomaisille, jotta kohtelu eri puolilla Suomea ei olisi niin kirjavaa kuin nykyään. Mikäli ohjeiden selkiyttäminen ei syystä tai toisesta onnistu, on muutoksia tehtävä lainsäädäntöteitse.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.

VASTAUS: Suurin osa näistä ongelmista saataisiin korjattua toteuttamalla vuonna 2004 valmistuneen Tarmo Pukkilan työryhmän raportin toimenpide-ehdotukset, muun muassa apurahansaajille järjestetettävä pakollinen eläkevakuutus sekä apurahasta maksettava sairausvakuutusmaksu. Apurahalla työskentelyn pitäisi myös pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa ihan siinä, missä muunkin työn. On kerta kaikkiaan valitettavaa, ettei laajapohjaisesti valmistellun Pukkilan raportin pohjalta ole toistaiseksi ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin. Toivottavasti raportti ensi vaalikaudella kaivetaan naftaliinista!

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?

VASTAUS: Tärkeintä taiteen, tieteen ja kulttuurin aseman parantamisessa on niiden tekemisen erityispiirteiden tunnustaminen. Niistä saatavia tuloja ei voi verrata yrittäjätuloon, joten niiden verotusta varten pitää luoda ihan oma järjestelmänsä, niin nihkeitä kuin valtiovarainministeriössä sellaisten suhteen ollaankin. Erityisjärjestelyitä on kuitenkin jo olemassa, esimerkiksi urheilijoille eduskunta on hyväksynyt oikeuden siirtää 30 prosenttia (enintään 50 000 euroa vuodessa) urheilutulostaan verovapaasti urheilijarahastoon. Taiteen ja tieteen tekijöille on saatava vastaava mahdollisuus tulojen jaksottamiseen, jotta ansiotulojen progressiivisen verotuksen vaikutus lievenisi. Onhan taiteen tai tieteen tekeminen usein aikaa vievä prosessi, jota ei voi mitata tavanomaisen verovuoden jaksoissa. Tällaisia ajatuksia tässä vaiheessa. Muistattehan pitää ääntä aiheesta vielä hallitusohjelman laatimisen yhteydessäkin, jottei näiden asioiden kirjaaminen sinne unohtuisi?

Ystävällisin terveisin,

Raija Vahasalo
kansanedustaja

Marjo Matikainen-Kallström (kok, Uusimaa)

1. Tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvaa koskevat lainkohdat on muutettava siten, että päästään kaikkia osapuolia tyydyttävään, oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Seuraavalla vaalikaudella on ehdottomasti saatava aikaan esitys apurahaa saavien ja pätkätöillä elävien taiteilijoiden ja tutkijoiden eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta. Uudistus on saatava aikaan mahdollisimman pian.

2. Apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvassa näyttää olevan ällistyttäviä puutteita. Vain täysremontti tuntuisi auttavan. Hyviä korjausehdotuksia teki aikanaan ministeri Perhon asettama työryhmä, nykyiselle hallitukselle ne eivät kuitenkaan kelvanneet. Näihin ongelmiin on saatava pikaisesti ratkaisut, hyvänä alkuna remonttiin ovat yksimielisen Perhon työryhmän ehdotukset.

3. Tiede, taide ja kulttuuri ovat jokaiselle yhteiskunnalle ensiarvoisen tärkeitä ja vaalittavia tekijöitä. Tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijöitä on voitava tukea yhteiskunnan toimesta siten, että heille taataan riittävä toimeentulo, sosiaaliturva ja eläke. Tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijöiden moninaisuudesta ja monipuolisuudesta johtuen, mikään yksi malli ei varmasti sovi kaikille. Siksi onkin käytännön kautta löydettävä erilaisia, rinnakkain toteutettavia malleja tuen toteuttamiselle.

Ystävällisin terveisin
Marjo Matikainen-Kallström

Johanna Sumuvuori (vihr, Helsinki)

Hei,

Vaalikiireet alkavat olla jo megalomaanisia, siksi näitä vastattavia sähköposteja on kasaantunut luvattoman paljon. Tässä tatusotu-vastaukseni:

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

VASTAUS: Apurahalla elävien on ehdottomasti päästävä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Perustulon käyttöönotto olisi erittäin tarpeellinen uudistus kaikkien epätyypillisissä työsuhteissa olevien kannalta.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.

VASTAUS: Apurahataiteilijoiden ja -tutkijoiden sekä kulttuurialan pätkätyöläisten sosiaaliturva on uudistettava siten, että apurahalla työskentely kerryttäisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä sairaus- ja vanhempainrahoja. Sosiaaliturvaa on parannettava siten, ettei se pienennä käteen jäävän apurahan määrää.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?

VASTAUS: Perustulo olisi ratkaisu, joka helpottaisi kaikkien epätyypillisessä työsuhteessa olevien perusturvaa. Vihreiden perustulomalliin voi tutustua osoitteessa http://www.vihreat.fi/perustulo.

Ennen perustuloa on toki myös tehtävä nopeasti nykytilannetta parantavia ratkaisuja. Esimerkiksi apurahojen tasoa ja verovapaan apurahan ylärajaa tulisi korottaa.

Terv. Johanna Sumuvuori
kansanedustaja / vihr

Suvi Lindén (kok, Oulu)

Hei,

Ohessa vastaukseni kyselyynne.

Terveisin,
Suvi Lindén


1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

VASTAUS: Työvoimaviranomaiset edellyttävät, että työtön henkilö on täysin työmarkkinoiden käytettävissä. Tämä on usein hankala tulkintakysymys: onko esim. taiteilija työtön, jos hän omistaa välineet taiteen tekemiseen ja voi siis periaatteessa työllistää itsensä? Onko työvälineiden omistaminen yrittäjyyttä vai voiko hän tästä huolimatta ottaa vastaan myös muuta työtä? Itse taiteen tekeminenhän ei vielä ole tae työtuloista.

Samaten tutkijoiden kohdalla työhallinto ei myönnä työttömyysturvaa, ennen kuin monivuotisessa tutkimussuunnitelmassa ilmoitettu työ on viety loppuun. Pahimmassa tapauksessa työtön ja toimeton tutkija, joka ei ole saattanut väitöskirjaansa loppuun, mutta ei myöskään kykene jatkamaan työtään ilman toimeentuloa, on tulkittu "työllistyvän omassa työssään". Tutkija ei siis tulkinnan mukaan ole työtön.

Ongelmana on työhallinnon paikallisten työvoimatoimikuntien tulkintaerot siitä, kuka on oikeutettu saamaan työttömyysturvaa ja kuka ei. Taiteilijoiden ja tutkijoiden kohdalla ei ole olemassa yksiselitteistä ohjeistusta siitä, milloin henkilö on työtön ja milloin yrittäjä. Tähän ongelmaan on pikimmiten löydettävä ratkaisu. Kysymys on vain tahdosta.

Helmikuussa hallitus on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle apurahalla työskentelevien tutkijoiden ja taiteilijoiden sosiaaliturvan jatkoselvitystä koskevan toimeksiannon. Tässä yhteydessä on ehdottomasti löydettävä ratkaisu nykyisen epäjohdonmukaisen ja epäoikeudenmukaisen käytännön selkiyttämiseksi. Tarvittaessa on tehtävä muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.

VASTAUS: Tällä hallituksella oli valmis esitys asian korjaamiseksi, mutta se ei ollut valmis antamaan lisäresursseja asian hoitamiseksi. Sen vuoksi esitys vedettiin pois. Kannatan apurahoihin lisättäväksi eläketurva ja sosiaalivakuutus. Apurahakauden tulee kerryttää myös työttömyysturvaa. Siihen tulee varata resurssit, jotta apurahojen taso ei laske.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?

VASTAUS: Tarvitsemme vahvistusta eli lisää resursseja apurahajärjestelmäämme, taiteilijatuloa pitää pystyä jaksottamaan kuten urheilijat voivat tehdä. Kulttuurin asemaa vahvistettaisiin, jos osa rahoituksesta tulisi budjettirahoituksen piiriin. Taide- ja taiteilijapoliittisessa ohjelmassa esitetty kulttuuribudjetin kehittämistavoite 0,4 % osuus bkt:sta on toteutettava.

Jouko Skinnari (sd, Häme)

Kansanedustaja, lakimies Jouko Skinnari (Häme) vastaa:

1. Tehtyjen selvitysten perusteella taiteilijoiden ja tutkijoiden väliinputoaminen työttömyysturvassa on ratkaistava kiireesti. Onhan nykyisin muutoinkin yhä yleisempää, että henkilö voi olla välillä yrittäjänä ja välillä palkansaajana. Tämä on saatava seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan niin, että asia ratkaistaan pian. Taiteilijat ja apurahan saajat voivat tällöin keskittyä omaan työhönsä.

2. Tässäkin on tehty selvityksiä, joiden perusteella asia on ratkaistava pikaisesti. Palkansaaja-yrittäjä-roolien yhdessä olo samaan aikaan ei saa olla esteenä, koska nämä tilanteet ovat arkipäivää. Taiteilijat ja apurahan saajat voivat keskittyä tällöin varsinaiseen työhönsä ja olisivat muutoinkin tasavertaisia.

3. Taiteen, tieteen ja kulttuurin rooli tulevaisuuden Suomessa on entistä keskeisempi. Yhdessä ne muodostavat maamme seuraavan merkittävän menestyksen tukijalan hiipuvan it-teollisuuden rinnalle. Tekes ja muut yrityselinkeinon tukemisjärjestelmät on saatava täysipainoisesti mukaan. Luovassa kulttuurissa on omat riskinsä, mutta ne on otettava kuten muussakin yritystoiminnassa osana elinkeinoelämän tukipolitiikkaa. Tarvitsemme näiden uusien lisääntyvien tukimuotojen ohella perinteisiä stipendi-, taiteilijapalkka yms. ratkaisuja, jotta ko. henkilöstön toimeentuloon olisi erilaisia vaihtoehtoja ja ne sopisivat kansainväliseen tuki-, avustus- ja stipendijärjestelmään.

Nämä kaikki ovat hallitusohjelma-asioita.

Aija Salo (vihr, Uusimaa)

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "Työllistyy omassa työssään".

VASTAUS: Työministeriön täytyy antaa työvoimatoimistoille sellainen ohjeistus, että apurahalla toimivat henkilöt eivät ole yrittäjiä. Nykytilanne on kestämätön, mutta sen korjaaminen ei onneksi ole suuri operaatio. Täytyy vain löytyä poliittista tahtoa. Myös freelancerina työskentelevien asemaa on parannettava esim. media- ja kustannusalalla.

2) Miten olette valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.

VASTAUS: Systeemiä pitää muuttaa niin, että apuraha kerryttää eläkettä ja että apuraha-aika lasketaan työssäoloajaksi, jolloin apuraha otetaan tulona huomioon myös etuuksia laskettaessa. Muutosten kustannukset on ehkä järkevintä kattaa pitkällä tähtäimellä opiskelijamääriä laskemalla, jolloin apurahan saajia tulee vähemmän ilman, että apurahojen suhteellista määrää lasketaan. Apurahojen tasoa ei voida laskea, koska jo nykyiset apurahat ovat keskimäärin hyvin alhaisia. Voi olla epärealistista ajatella, että apurahojen kokonaismäärää sivukulut mukaan lukien voitaisiin lähivuosina kasvattaa. Oppilaitoksia ja kulttuurilaitoksia pitää kannustaa palkkaamaan ihmisiä pääsääntöisesti työsuhteisiin. Esimerkiksi yliopistojen projektityöntekijät pitää palkata työsuhteeseen apurahasuhteen sijaan aina, kun mahdollista. Tähän suuntaan on onneksi jo mentykin.

Vihreiden ehdottama perustulo lisäisi apurahoilla elävien turvallisuutta siten, että apurahakausien välissä olisi ilman erillistä hakurumbaa edes perustulon verran tuloja, jolloin taiteilijan tai tutkijan ei välttämättä tarvitsisi mennä apurahojen välissä muihin töihin. Joissain tapauksissa eli pienimpien apurahojen kohdalla perustulo lisäisi myös käteen jääviä tuloja. Perustulon ideaan kuuluu, että esim. vapaana taiteilijana olo on arvokasta ja sallittua – ei kiellettyä. Nykyisen työttömyysturvan perusperiaatehan on se, että työttömänä ei saa tehdä omaa työtään, vaikka siitä ei maksettaisi mitään.

3) Miten olette valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?

VASTAUS: Kannatan sen tyyppistä perustulomallia, jota vihreät ovat esittäneet. Siinä pienimpien tulonsiirtojen syyperustaisuus poistuu, jolloin esim. taiteilija on vapaa tekemään taidettaan ja halutessaan elämään vaikka pelkästään perustulon varassa. Toisaalta perustulo mahdollistaa pienet ansiot ilman perustulon pienenemistä.

Ennen perustulon käyttöönottoa sekä opintorahan korottaminen ja opiskelijoiden jaksamisen parantaminen että minimietuuksien, kuten minimivanhempainpäivärahojen korottaminen ovat tärkeitä tulevaisuustekijöitä niin tieteen että taiteen puolella kuin muussakin työelämässä.

Yliopistojen ja korkeakoulujen rahoituksen pitää perustua jatkossakin ensisijaisesti julkiseen rahoitukseen. Oppilaitosten rahoituksessa pitää olla riittävät laatukriteerit, joihin sisältyy mm. tasa-arvon ja henkilöstöpolitiikan arviointi. Ulkopuolinen rahoitus ei saa ohjata liikaa tutkimuksen sisältöjä ja painopisteitä. Tutkimusta ei pidä tehdä markkinoiden ehdoilla. Olen hyvin kriittinen ns. huippuyliopisto-hanketta kohtaan, koska taiteesta tehdään siinä kilpailukyvyn väline ja taiteen osaamisen ja harjoittamisen itseisarvo jää sivuosaan. Kansalaisjärjestöjen tekemää työtä pitää tukea ja sitä pitää kohdella yleishyödyllisenä toimintana. Myös vapaiden taiteilijaryhmien, kuten harrastajateatterien, toimintaa pitää tukea valtion varoista nykyistä laajemmin. Kulttuurilehtien tukea ei saa leikata.

Kulttuurivähemmistöjen ja erityisryhmien taidetta ja niitä koskevaa tutkimusta on erityisen tärkeää tukea. Suomessa näitä ovat esim. saamelaiset, romanit ja maahanmuuttajat. Merkittävä osa taiteen ja kulttuurin tukemista on saavutettavuuden tukeminen, eli kulttuurituotteet ja kulttuurin tekeminen on tärkeää saada mahdollisimman monien ihmisten ulottuville. Tätä edistäviä hankkeita onkin jo käynnissä, mm. Kulttuuria kaikille -hanke (www.kulttuuriakaikille.fi).

Aija Salo 66 Uusimaa
aija@aijasalo.fi
www.vihreat.fi/blog/320

Kimmo Helistö (vihr, Helsinki)

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

VASTAUS: Yksinkertaisesti siten, ettei häntä - kuten itsekin aikaisemmin ennenkuin perustin oman yrityksen - tulkittaisi yrittäjäksi joka työllistyy omassa työssään.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.

VASTAUS: Apurahat pitäisi tulkita työpalkaksi, johon edellä mainitut etuudet luonnollisesti kuuluvat.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?

VASTAUS: Kaikki kolme edellä mainittua eli taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo ja taiteilijapalkka vahvistaisivat taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa. Lyhyesti sanottuna taide, tiede ja kulttuuri pitäisi nostaa suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta perustavaa laatua oleviksi tekijöiksi ja ne tulisi huomioida kaikessa kulttuurin, sivistyksen ja talouden päätöksenteossa. Ilman vahvaa kulttuuripolitiikkaa suomalainen yhteiskunta tulee olemaan kusessa.

- Kimmo Helistö

Anna-Riitta Tunturi (kesk, Helsinki)

Olen itsekin tutkija, joten ongelmat ovat myös minun.

Tässä vastaukseni:

1. Työvoimaviranomaisten käsityskanta on lainsäädännöllä muutettava. Yrittäjä on, joka maksimoi työnsä tuloksen rahallisesti. On helppo erottaa tästä joukosta sellainen henkilö, joka nauttii saamaansa rahavaraa kuten ansiotyötä tekevä.

2. Apuraha säätiöstä käsin voisi olla sen verran suurempi, että siitä voisi maksaa veroa. Silloin se kartuttaisi eläketurvaa ja sairaus- ja äitiyspäivärahaa.

3. Taiteilija-, tieteilijäpalkka olisi hyvä ratkaisu. Sitä saadakseen olisi kyllä oltava näyttöä, esim. julkaisuja, vakaa taiteilijan, tieteilijän tiellä kulkemisen näyttö.

Parhain terveisin

Anna-Riitta Tunturi
FT, pätevä opettaja
Suomen Keskustan kansanedustajaehdokas Helsingissä
Nro 129

Paavo Arhinmäki (vas, Helsinki)

Hei,

pahoittelen, että en ole ehtinyt vastata kyselyynne. Viimeiset päivät ovat niin hektisiä, että kauheasti ei ehdi sähköpostin äärellä, paitsi näin yömyöhään.

Olin paikalla tutkijoiden, taiteilijoiden ja kulttuuriväen mielenosoituksessa toissa perjantaina. Tiedän perusongelmat tilanteesta ja olen tutustunut sivuihinne. Oma asiantuntemukseni ei riitä antamaan valmiita ratkaisukeinoja vaan niitä pitää pohtia yhdessä ja viedä eteenpäin sitten eduskunnassa.

Tuen taisteluanne,

Paavo Arhinmäki

keskiviikko 14. maaliskuuta 2007

Hannu Jouhki (sd, Helsinki)

Hei, kiitos kyselystänne. Tässä vastaukseni.

1. On väärin, että kulttuurin ja tieteen harjoittajat eivät saa työttömyysturvaa. Tutkijoille ja taiteilijoille tulee saada voimaan järjestelmä, jossa he osallistuvat työttömyysturvansa rahoittamiseen.

2. Olen valmis edellyttämään apurahan antajilta sosiaaliturvamaksujen hoitamista. Ovatko apurahan myöntäjät valmiita tähän? On keskusteltava myös apurahojen tarkoituksenmukaisuudesta koko tutkija- tai taiteilijauran rahoitusmuotona. Olisiko taiteilijoiden ja tutkijoiden mahdollista kuulua jossain vaiheessa uraansa TEL- tai YEL-säädösten piiriin, ts. työskennellä työsuhteessa tai yrittäjänä?

3. Taidetta ei voi tehdä, jos lähtökohtana ovat tiukat markkinatalouden vaatimukset. Erityistä huolta kannan kotimaisen kirjallisuuden tulevaisuudesta, kun olemme 5 milj. asukkaan kielialue. Meillä täytyy olla julkisia tukijärjestelmiä. Sosiaali- ja terveysministeriön toukokuussa valmistuva selvitys toivottavasti antaa ideoita tähänkin. Seuraavan hallituksen tulee ottaa asia hoitaakseen.

Ystävällisin terveisin,
Hannu Jouhki

Arja Alho (sd, Uusimaa)

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

VASTAUS: Minusta on välttämätöntä käynnistää vähimmäistoimeentuloturvan uudistus niin, että pienetkin tulot laukaisevat reaaliaikaisen sosiaaliturvan. Tämä tarkoittaa, että erityisesti luovan työn tekijät, opiskelijat ja pätkä- tai osa-aikaisessa työssä olijat välttyvät tulkintakuopilta ja turhalta byrokratialta.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.

VASTAUS: Apuraha on katsottava tuloksi, asumistuen tulorajoja on nostettava, mutta viittaan myös edelliseen vastaukseeni.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?

VASTAUS: Haluan ajaa taiteilijoiden (kuten eduskunnan seminaarissa tammikuun lopussa sanoin) tasausrahastoa, jotta tulot voi jaksottaa. Malleja on kuten urheilijoillakin. Myös vähimmäistoimeentuloturvan uudistus on välttämätön.

Tapio Laakso (vihr, Helsinki)

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

VASTAUS: Sosiaaliturvajärjestelmää on muutettava niin, että täysin sen ulkopuolelle putoamisesta tulee mahdotonta - ei vain tutkijoille ja taiteilijoille vaan kaikille. Myöskään yrittäjillä ei ole nykysysteemissä lainkaan sosiaaliturvaa. Kokonaisratkaisuksi Vihreät esittävät perustulon käyttöönottoa, joka takaisi sosiaaliturvan kaikille. Välittömästi pitäisi tukien myöntämiskäytäntöjä muuttaa niin, että esimerkiksi apurahan loputtua tutkijat/taiteilijat katsotaan työttömiksi, vaikka he tekisivätkin tutkimusta/taidetta palkatta.


2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.

VASTAUS: Apurahan saajien asemaa pitäisi lähentää kohti muiden palkansaajien tilannetta. Apurahan saajat on otettava eläketurvan ja sairaus- ja äitiyspäivärahan piiriin.


3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?

VASTAUS: Perustulo on tärkeä osa ratkaisua, koska se mahdollistaisi vapaata taiteiden ja tieteiden harjoittamista. Lisäksi kaiken uuden luomisen kannalta on välttämätöntä, että yhteiskunnassa on resursseja, joita ei kohdenneta tuotto-odotusten perusteella tai vain ennalta annettujen ongelmien ratkaisemiseen. Esimerkiksi kaikenlaisen projektirahoituksen sijaan tarvitaan enemmän perusrahoitusta. Projektit ovat omiaan ohjaamaan tutkimusta ja taidetta kohteisiin, jotka ovat vähemmän kriittisiä ja uutta näkökulmaa avaavia, koska ihmisten toimeentulo on vaarassa, jos näkökulma on esimerkiksi liian kriittinen.

t: Tapio Laakso

Tuija Brax (vihr, Helsinki)

Hei,

Olen pitänyt ko. asioita esillä eduskunnassa ja sivuiltani löytyy mm. kirjallinen kysymys tutkijoiden sosiaaliturvasta.

Ohessa vastaukseni:

1. Vihreiden mielestä nykyinen tulkinta itsensä työllistämisestä tai yrittäjyydestä on laiton ja kestämätön. On selvää, että kun rahoitus loppuu, pitää päästä työttömyysturvan piiriin. Olen ollut mukana tekemästä tästä asiasta kirjallista kysymystä, jonka löytyy nettisivuiltani osoitteesta www.tuijabrax.fi

2. Minun mielestäni niistä apurahoista, jotka ovat tarkoitettu täyspäiväiseen tai merkittävään työskentelyyn tutkijana tai taiteilijana tulee kertyä normaali sosiaaliturva. Pienempiä tai palkinto/tunnustusluonteisia palkkioita taas tulee kohdella muuna kuin sosiaaliturvaa kartuttavana tulona. Eduskunnassa asia jäi ratkaisematta siksi, että hallitus ei ollut valmis lisäämään apurahoja uudistuksen vaatimalle tasolle, mistä olisi seurannut kohtuuttoman suuret leikkaukset apurahoihin.

3. Tarvitaan itse asiassa näitä kaikkia kolmea. Perustulo on pidemmän päälle fiksuin ratkaisu, mutta koska se ei tule vielä ensi vaalikaudella kokonaan toteutumaan (demarien vastustus on liian suurta) on syytä käyttää ihan perinteistä rehellistä apurahojen nostamista. Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Kyllä näin rikkaalla maalla pitää olla varaa samankaltaiseen taiteen ja tieteen tekemisen rahoittamiseen kuin esim. Ruotsilla. Taideyrittäjyyttä on vihreiden aloitteesta jo viime vaalikaudella edistetty mm. siten, että yksittäiset suuret palkkiot, esim. kuvanveistäjälle, voidaan nykyisin jaksottaa pidemmälle ajalla. Tämän kaltaisia pragmaattisia esityksiä on meillä lisääkin osana pienyrittäjyyden edistämistä. Vihreiden varjobudjetissa oli yhtenä painopisteenä tieteen ja kulttuurin tukemisen lisääminen.

yst. terv. Tuija Brax

Camilla Kantola (Skp, Varsinais-Suomi)

Hei!

Tässä ovat nyt minun vastaukseni kolmeen kysymykseen kansanedustajaehdokkaille:

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

Vastaus: Kannatan SKP:n ehdotusta 800 euron perusturvasta, jonka saisivat myös taiteilijat, tutkijat ja pätkätyöläiset työttöminä ollessaan. Ja jos kuka tahansa esittää minkä tahansa järkevällä tavalla rahoitetun perustulomallin, se on ratkaisu, jota kannatan. "Järkevällä tavalla" voi tarkoittaa vaikkapa suuryhtiöiden tai progressiivista suurituloisten verotusta. Tuen olisi kuitenkin oltava mieluiten 800 euron suuruusluokkaa oleva tai suurempi summa.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.

Vastaus: Apurahatyöntekijäkin saisi mainitsemani 800 euron perusturvan, jos perusturvaesitys toteutuisi. Apurahatyöntekijän asemaa työmarkkinoilla täytyy muuttaa siten, että apurahalla työskentely kerryttäisi aina eläkettä ja muita mainittuja tukia. Valtio tai kunnat saisivat järjestää toimivan terveydenhuollon apurahatyöntekijöille. Kuntien terveydenhuoltoa on joka tapauksessa parannettava (ja raha on tärkeä parannuskeino).

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?

Vastaus: Perustulo/perusturva ja esimerkiksi jonkinlainen taiteilijapalkka voisivat hyvinkin auttaa asiaa. Olen myös sitä mieltä, että taiteilijoiden, apurahatutkijoiden ja muiden tukiverkosta helposti putoavien omia ratkaisuehdotuksia olisi kuunneltava ja otettava huomioon päätöksenteossa.

Maarit Feldt-Ranta (sd, Uusimaa)

Hei,

Välitän ohessa Maarit Feldt-Rannan kannan asiaan.

Ystävällisin terveisin,
Maarit Hirvensalo
Johdon assistentti
SDP



Apurahan saajien sosiaaliturva on järjestettävä seuraavalla hallituskaudella.

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisen johdolla valmisteltiin tällä hallituskaudella esitys apurahasaajien sosiaaliturvan järjestämisestä. Esitys olisi taannut minimitasoa korkeamman turvan noin 2000:lle apurahan saajalle.

Esitystä ei tuotu valtioneuvoston käsittelyyn, koska sekä apurahan saajat että maksajat kritisoivat esitystä voimakkaasti.

Nyt sosiaalipoliittinen ministeriryhmä on antanut STM:lle toimeksiannon jatkaa virkatyönä selvitystä apurahan saajien sosiaaliturvan järjestämisestä.

Selvityksen on määrä valmistua toukokuun loppuun mennessä. Selvityksen yhteydessä tulee kuulla kaikkia osapuolia. Selvitys koskee myös työttömyysturvaa. Apurahansaajien ansiosidonnaisen sosiaaliturvan puuttuminen on sosiaaliturvamme suuri aukkokohta.

Jyri Häkämies (kok, Kymi)

Hei

Tässä vastauksiani.

1) Viranomaisten pitää tunnustaa, että myös taiteilija voi joutua työttömäksi. Silloin hänellä on oltava vastaava oikeus työttömyysturvaan kuin muillakin.

2) Me Kokoomuksessa olemme pitäneet jo pitkään esillä sosiaaliturvasysteemiin liittyvien tuloloukkujen ongelmaa. Systeemit on tehty "keskiverto-ihmistä" ajatellen, vaikkei sellaista ihmistä todellisuudessa ole olemassa. Apurahoihin pitää liittää vastaava eläke- ja muu turva kuin muihinkin tuloihin. Ei ole missään tapauksessa oikein, jos yhteiskunta huomioi apurahat tulona vain silloin kuin siitä on taiteilijalle haittaa muttei silloin, kun siitä olisi hänelle hyötyä.

3) Tämän laajan kysymyksen ratkaisemiseksi ei ole taikatemppua. Kaikkia esittämiäsi vaihtoehtoja pitää harkita, säilyttää yhteiskunnan tuki taiteelle ja tekijänoikeusasiat kulttuurista vastaavassa opetusministeriössä. Kansallinen kulttuuri on meille tärkeää ja sellainen tulevaisuus olisi kauhistus, jossa pystytään tekemään vain valtavirtaa miellyttävää kaupallista kulttuuria.

Yst. terveisin
Jyri Häkämies

---------------------------------------------
Jyri Häkämies

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Mannerheimintie 30
00102 Eduskunta
jyri.hakamies@eduskunta.fi
Puh: 050 511 3030 ja 09-432 3030
Fax: 09 432 3291
www.hakamies.fi

Ben Zyskowicz (kok, Helsinki)

Kiitos kysymyksistänne, joihin minulla ei valitettavasti ole valmiita vastauksia. Asioiden korjaaminen olisi ilmeisesti aloitettava siitä, että asetettaisiin toimikunta ongelmia kartoittamaan ja ratkaisuja hakemaan. Toimikunnassa on oltava myös taiteen- ja tieteentekijöiden riittävä edustus.

Ystävällisin terveisin
Ben Zyskowicz

Säde Tahvanainen (sd, Pohjois-Karjala)

Hei

Tässä vastaukseni taiteilijoiden kysymyksiin.

Säde Tahvanainen

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

Lainsäädäntöä tai vähimmillään tulkintaohjeita tulisi muuttaa. Vuosituloraja tms. voisi olla yksi malli, jota pitäisi pohtia.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön pitäisi valmistella lakiesitys, jossa ratkaistaan nämä ongelmat. Eläketurva pitää ehdottomasti saada toteutettua, uskon että tähän löytyy poliittista tahtoa. Lähinnä ratkaisumallista tällä hetkellä kiistellään.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?

Kulttuurimäärärahoituksen pitäisi kasvaa tulevalla kaudella Veikkauksen tuotonjakolain ansiosta. Näitä varoja tulisi suunnata mm. apurahojen lisäämiseen. Perustoimeentulojärjestelmää tulisi muutoinkin selkeyttää.

tiistai 13. maaliskuuta 2007

Erkki Tuomioja (sd, Helsinki)

Kiitän viestistä ja kysymyksistä. Luulen että asiallekin on parempi, etten yritäkään vajavaisin tiedoin ja edellytyksin esittää mitään omaa ratkaisumalliani. Pysyn kuitenkin sen mielenosoituksessa esittämäni arvion takana, että asia on nyt rekisteröity poliittisessa keskustelussa sen verran vakavasti, että myös toimia seuraa. Olen tietenkin valmis niitä myös patistamaan ja tukemaan.

parhain terveisin
Erkki Tuomioja

Maija Perho (kok, Varsinais-Suomi)

Maija Perhon vastaukset:
Kolme kysymystä kulttuurialan pätkätyöläisten asemasta

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

VASTAUS: Tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvaan liittyvät ongelmat tulee selvittää mahdollisimman pian, ja asiaan on löydettävä kaikkia osapuolia tyydyttävät yhtenäiset pelisäännöt. Olemassa oleva ohjeistus mm. siitä, milloin henkilö on täysin työmarkkinoiden käytettävissä ei ole riittävän selkeä, eivätkä työvoimaviranomaiset tämän takia kykene tekemään yhdenvertaisia päätöksiä eri puolilla maata siitä, kuka on oikeutettu saamaan työttömyysturvaa ja kuka ei. Esimerkiksi työttömäksi jäänyt, väitöskirjaa valmisteleva tutkija luokitellaan milloin opiskelijaksi, milloin "omassa työssään työllistyväksi" yrittäjäksi ja milloin työttömäksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön äskettäin asettaman työryhmän selvitystyön yhteydessä tulee yhdessä alan liittojen kanssa löytää ratkaisu vallitsevan epäjohdonmukaisen ja epäoikeudenmukaisen käytännön selkiyttämiseksi, ja asiaan kuuluvan työttömyysturvan takaamiseksi taiteilijoille, tutkijoille sekä muille kulttuurialan pätkätyöläisille.

Mikäli asiaa ei kyetä ratkaisemaan pelkällä ohjeistuksella, tulee miettiä tarvittavia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön.


2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.

VASTAUS: Apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvassa on nykyisellään suuria puutteita, jotka tulee korjata pikimmiten. Toimiessani sosiaali- ja terveysministerinä asetin vuonna 2003 työryhmän selvittämään apurahalla työskentelyyn liittyviä epäkohtia sosiaaliturvalainsäädännössä ja erityisesti sosiaalivakuutuslainsäädännössä ottaen huomioon myös verolainsäädännön. Työryhmä jätti loppuraporttinsa ministeriölle keväällä 2004, ja ehdotti mm. seuraavaa:

1. Apurahansaajille tulee järjestää pakollinen eläkevakuutus, jonka rahoittamiseen osallistuisivat apurahansaaja ja valtio. Ansioeläke kertyisi 18 000 euron vuosityötulon mukaisesti, ja vakuutusmaksut maksettaisiin tästä samasta summasta.
2. Tuloverolaissa säädettyä verovapaan apurahan määrän rajaa on nostettava 19 000 euroon vuodessa. Verovapaan apurahan määrän korottamisella turvattaisiin se, että apurahansaajan käteen jäävän tulon määrä ei pienenisi vakuutusmaksuvelvollisuuden vuoksi. Verovapaan tulon määrän muutoksella pyritään myös korjaamaan ansion jälkeenjääneisyyttä.
3. Eläketurvan järjestäminen heijastuisi sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien ansaintaan siten, että eläkevakuutettua tuloa voitaisiin pitää sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien määrän laskemisen perusteena. Apurahasta maksettaisiin myös sairausvakuutusmaksua.
4. Apurahakausi ei kerryttäisi työttömyysturvalain mukaisia etuuksia, vaan päätoiminen apurahalla työskentely olisi edelleen niin sanottu hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta ja se pidentäisi työssäoloehdon tarkastelujaksoa enimmillään seitsemällä vuodella. Tässä tarkoituksessa työryhmä ehdotti työttömyysturvalakiin tehtäväksi eräitä teknisiä muutoksia. Apurahakausi ei myöskään johtaisi pakollisen tapaturmavakuutuksen ottamiseen.
5. Valtion viisivuotisten taiteilija-apurahojen sosiaaliturvaa on selvitettävä nopeassa aikataulussa, jotta jatkotyön yhteydessä voitaisiin ratkaista, tulisiko näihin apurahoihin liittää nyt ehdotetun mukainen sosiaaliturva.
6. Yliopistojen ja muiden korkeakoulujen toimintamenomomentilta ei tule maksaa työskentelyapurahoja.

Mielestäni nykyisen hallituksen olisi pitänyt toteuttaa nämä esitykset sekä lisäksi selvittää em. työttömyysturvaongelma. Valitettavasti sosiaali- ja terveysministeriö sivuutti kylmästi asettamani työryhmän yksimieliset parannusehdotukset, ja lähti hoitamaan apurahansaajien sosiaaliturvan parantamista osana yrittäjien eläkelain uudistusta. Tuloksena oli torso ratkaisuehdotus, joka kaatuikin syksyllä 2006 kovan vastustuksen tuloksena. Apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvan maksajina eivät saa olla pääsääntöisesti säätiöt ja/tai apurahojen saajat itse. Ministeriön esityksessä apurahansaajien nettotulo ja jaettavissa olevien apurahojen määrä olisivat olleet vaarassa pienentyä merkittävästi.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?

VASTAUS: Tieteen, taiteen ja kulttuurin asemaa vahvistetaan takaamalla niitä harjoittaville henkilöille asiallinen ja riittävä työttömyys- sekä eläke- ja sosiaaliturva. (Katso vastaukset 1 ja 2.) Keskeinen ongelma nimenomaan taiteilijoiden sosiaaliturvassa on se, että suomalaisen sosiaaliturvan taso suurelta osin perustuu ansaittuun veronalaiseen tuloon. Kun monilla taiteenaloilla tulo on pieni, jäävät taiteilijat usein vain perusturvan varaan. Taiteilijoiden sairauspäivärahan sekä äitiys- ja vanhempainrahan suuruutta arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös heidän saamansa verovapaat apurahat ja tunnustuspalkinnot.

Valtion taiteilijaeläkkeiden määrää tulee lisätä selvästi. Niiden hakijamäärät ovat kasvaneet suuresti viimeisten 15 vuoden aikana. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa tällä hetkellä vain alle 10 % hakeneista saa taiteilijaeläkkeen.

Muita keinoja parantaa taiteilijoiden toimeentuloa ovat veikkausvarojen suurempi käyttö taiteen ja kulttuurin edistämiseen, sekä eri verotukselliset toimenpiteet taiteilijoiden hyväksi. Esimerkki viimeksi mainitusta on ns. taiteilijatili tai menovaraus, jolla voidaan lieventää niitä ongelmia, jotka johtuvat esim. kuvataiteilijoiden työn erityisluonteesta. Taiteen tekeminen on usein aikaa vievä prosessi, jota ei voi mitata tavanomaisen verovuoden jaksoissa. Yhden verovuoden aikana tehty työ saattaa tuottaa poikkeuksellisen paljon tai poikkeuksellisen vähän tuloja työpanoksen suuruudesta riippumatta. Taiteilijoilla tulisikin urheilijoiden tavoin olla mahdollisuus jaksottaa tulojaan siirtämällä niistä osa verovapaasti erityiseen rahastoon.

Tarja Filatov (sd, Häme)

TOIM. HUOM: Filatov on tavallaan vastannut, tavallaan ei - hän ei ole vastannut kansanedustajaehdokkaille lähetettyihin kysymyksiin, mutta 13.3. häneltä saapui PR:lle vastaus työministerille helmikuussa lähettämäämme kiertokirjeeseen.

Anna Mäkelä (vihr, Uusimaa)

Hei!

Olin itsekin mielenosoituksessa, eli tuttua on. Käsittelen tutkijoiden sosiaaliturvaa ja muitakin yliopistojen asemaan liittyviä ongelmia myös kotisivuillani (www.annamakela.fi). Alla vastaukset kysymyksiinne - muistakaa käydä päättäjien kimppuun myös vaalien jälkeen!

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle?

Yrittäjä työllistyy omassa työssään vain, jos hänellä on pääomaa, asiakkaita ja tuotantovälineet. Taiteilijat ja varsinkaan tutkijat eivät siis ole rinnastettavissa tähän väestönosaan. Työvoimaviranomaisten älyttömiä käytäntöjä tulee valvoa ja sanktioida. Jotta taiteilija pääsisi palkansaajien työttömyysturvan piiriin, työvoimaviranomainen voi esimerkiksi vaatia työvälineiden myyntiä todisteeksi yritystoiminnan lopettamisesta - mikä takaa sen, ettei taiteilija enää palaa uralleen.

Taiteilijaeläkkeiden määrä pitäisi palauttaa nykyisestä 45:stä vuosittaisesta eläkkeestä 65:een. Taiteilijanimikkeellä toimivien osuus työvoimasta on jo 18 000. Nykyisellä taiteilija-ammattikoulutuksen volyymillä määrä tulee kaksinkertaistumaan lyhyessä ajassa. Siksi pidemmällä tähtäimellä erityisesti kulttuurialan koulutuspaikkoja on pakko vähentää, vaikka se olisikin jonkun mielestä ikävää aluepolitiikkaa.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat?

Minusta nykyinen apurahakäytäntö syö tutkijan ammatin arvostusta. Tutkijoiden etu olisi, että suolarahojen sijaan säätiöt jakaisivat useampivuotisia apurahoja, joista tutkija pystyisi maksamaan itselleen eläkevakuutusta ja esimerkiksi luokanopettajan palkan suuruisen eli ruhtinaallisen korvauksen työstään. Tämä edellyttäisi tietysti apurahan verovapausrajan korottamista. Tehtyjen tutkimusten määrä pienenisi, mutta ammattikunnan asema paranisi. Sillä on yleensä alalle kuin alalle vain myönteisiä seurauksia.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä?

Vihreänä pidän hyvänä ratkaisuna perustulomallia. Tutkimuksen osalta koko apurahajärjestelmä pitäisi lakkauttaa, ja taiteilijaeläkkeiden määrä pitäisi palauttaa nykyisestä 45:stä vuosittaisesta eläkkeestä 65:een.

yst.terv.

Anna Mäkelä
VTM, tutkija
Vihreät, Uusimaa
www.annamakela.fi
Anna. Parempi arki.

Reko Ravela (vas, Helsinki)

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle?

Ainakin ensi hätään työttömyysturvan säännöksiä ja niiden tulkintaa olisi muutettava niin että tulottoman taiteilijan ja tutkijan asema olisi turvattu.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat?

Apurahat olisi liitettävä sosiaalivakuutusjärjestelmään. Valtion tulisi tässä osallistua kustannuksiin suurelta osin.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä?

Keinoja on monia. Yksittäisen tieteen- ja kulttuurintekijän toimeentulon kannalta näen kaksi keskeistä keinoa:

A) työttömyysturvaa olisi uudistettava perustulon suuntaan niin, että se mahdollistaisi ja tukisi työttömyysturvan / perustulon saajan kulttuurin ja tieteen tekemistä eikä kieltäisi sitä.

B) tieteen ja kulttuurin julkista rahoitusta olisi lisättävä niin, että useammat taiteilijat ja tutkijat voisivat saada työstään myös kunnon palkkaa. Julkinen rahoitus on tietysti keskeistä myös sen kannalta että tiede ja kulttuuri voisivat palvella yleistä etua ja olla myös vähävaraisten ulottuvilla.

Minerva Krohn (vihr, Helsinki)

Taiteilijoiden ja tutkijoiden ynnä muiden pätkätyöläisten kannalta Vihreiden esittämä perustulo ratkaisisi monta ongelmaa. Nykyinen tulkinta että taiteilijat ja tutkijat olisivat yrittäjiä on tietysti täysin päätön, ja tarvittaessa tulee lakia tarkentaa niin ettei tällainen tulkinta ole mahdollinen.

Apurahatutkijoiden sosiaalitukiongelmat kertovat varsin konkreettisesti nykyjärjestelmän ongelmista. Tässäkin perustulo taitaisi auttaa. Järjestelmän kehittämiseksi on yritetty löytää ratkaisua, mutta toistaiseksi se ei ole onnistunut. Ilmeisesti yliopistojen rahoitusta tulisi nostaa niin että apurahan sijaan tutkijat saisivat normaalia palkkaa, josta myös sosiaalietuudet kertyisivät.

Kulttuurin asemaa tulisi korottaa esim. taiteen perusopetusta lisäämällä. Kirjastojen rahoitus tulee irrottaa veikkausvoittorahoista normaaliin budjettirahoitukseen. Vapautuvat resurssit tulee käyttää tieteen ja taiteen tukemiseen. Yliopistojen perusrahoitusta on nostettava, ja tutkijoille saatava enemmän pysyviä työsuhteita pätkätyö-apurahatyön sijaan. Vapaiden teatteri- ja tanssiryhmien rahoitus on nostettava oikeudenmukaiselle tasolle (valmistuneen selvityksen mukaisesti). Taidetta pitää tukea myös käyttämällä sitä ja nauttimalla siitä, hankkimalla tauluja kotiin, katsomalla teatteria ja elokuvia, lainaamalla ja ostamalla kirjoja, käymällä museoissa.

Minerva Krohn

Heidi Hautala (vihr, Uusimaa)

1) Vihreiden perustulomalli lievittäisi kaikkiin mainittuihin ryhmiin kuuluvien ihmisten tilannetta huomattavasti. Siihen pyrittäessä on tarvittaessa lainsäädäntöä muutettava niin, että heitä ei enää voida pitää "omassa työssään työllistyvinä yrittäjinä".

2) Apurahojen tulee kartuttaa sosiaaliturvaa.

3) Perustulo on tärkeä keino. Lisäksi julkista tukea tarvitaan kulttuuriin nykyistä huomattavasti enemmän.

Tanja Tanner-Virtanen (Skp, Satakunta)

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle?

- Mielestäni SKP tarjoaa kysymykseen hyvän perusturvaratkaisun. Jokaisen ihmisen perusturvan pitää olla vähintään 800 euroa kuukaudessa. SKP ehdottaa myös verotettavan tulon alarajan nostamista 1000 euroon/kk.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat?

- Sosiaaliturvaongelmat olisi ratkaistava siten, että apurahalla työskentely rinnastettaisiin muuhunkin työhön, joka kerryttää eläketurvaa ja vanhempainetuuksia ja johon kuuluisi SKP:n huolenaiheena muutenkin oleva julkinen terveyshuolto. Tämä mainittu "yksi tuki vähentää toisesta" on juuri niitä yhteiskunnan ongelmia, joita perusturvauudistus poistaisi, vähentäen samalla ihmistä nöyryyttävää pompottelua byrokratian luukuilla.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä?

- Perustulo on yksi suuri osa sitä kokonaisuutta, jolla itse lähtisin riippumattoman taiteen, kulttuurin ja tieteen tulevaisuutta turvaamaan. Minkään näistä ei pidä olla markkinatalouden osien ohjailtavina. Myös se, että näiden alojen tulevaisuuden taitajat saavat opiskella yrityselämästä riippumattomissa, laadukkaissa oppilaitoksissa on ensiarvoisen tärkeä ja ajankohtainen seikka, joka pitää turvata tämän päivän päätöksenteossa.

Kannustavin terveisin taidetta vähän ymmärtävä, mutta siitä nauttiva,

Tanja Tanner-Virtanen, SKP:n eduskuntavaaliehdokas, Satakunta, Rauma

maanantai 12. maaliskuuta 2007

Merikukka Forsius (vihr, Uusimaa)

Hei,

Tässä vastaukseni:

1. Työttömyysturvalakia on pikaisesti korjattava niin, ettei taiteilijoiden ja tutkijoiden sekä muiden kulttuurialan pätkätyöläisten putoaminen työttömyysturvan ulkopuolelle ole mahdollista.

Vihreät ovat Janina Anderssonin johdolla jättäneet tutkijoiden osalta asiasta kirjallisen kysymyksen: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_1185_2006_p.shtml

Pidemmällä tähtäyksellä ratkaisun tarjoaa perustulo, josta on olemassa Vihreiden malli: http://www.vihreat.fi/fi/teemat/tyoelama

2. Pidemmällä tähtäyksellä kestävä ratkaisu apurahan saajien sosiaaliturvaan on muuttaa apurahat normaalia palkkaa muistuttavaksi tuloksi, jolloin niistä menevät verot ja sivukulut. Tällöin apurahoista kertyy normaaliin tapaan sosiaaliturvaa äitiyttä, vanhemmuutta, työttömyyttä, työkyvyttömyyttä sairautta ja vanhuutta varten. Uudistus edellyttää apurahojen tason nostamista. Valtion on pidettävä huoli siitä, että taiteilijoille ja tutkijoille jää käteen elämiseen ja taiteen/tieteen tekemiseen riittävä rahamäärä.

3. Kuten vastauksessa 1 totean, perustoimeentulon turvaamiseksi kannatan perustulon käyttöön ottamista. Valtion ja yksityisten tahojen tulee edelleenkin tukea tiedettä ja kulttuuria myöntämällä niiden harjoittajille rahoitusta, jonka kuitenkin tulee olla palkkaa muistuttavaa ja kerryttää sosiaaliturvaa.

ystävällisin terveisin,
Merikukka Forsius

Erkki Pulliainen (vihr, Oulu)

hei,
olen armottomasti miettinyt vastauksia alla oleviin kysymyksiin. Vastaan yhdellä kannanotolla kaikkiin kolmeen:

Taiteilijat ja tutkijat ovat tulevaisuuden odotusten suhteen hajanainen ryhmä. Tämän vuoksi tarvitaan kokonaisratkaisu, jonka puitteissa luodaan turvan oikeudenmukainen kohtaantuminen. Ratkaisuehdotuksen ydin on valtion hallinnoima rahasto, jonka perusta on budjettirahoitus ja johon voidaan kerätä rahoitusta mm. säätiöiltä.

yst terv
erkki pulliainen, oulu

Liisa Jaakonsaari (sd, Oulu)

tervehdys.
ohessa vastaukseni kolmeen kysymykseen.
terv. liisa jaakonsaari

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

- SOSIAALITURVA KERTYY NS. PÄTKÄTYÖSTÄ JA VUOKRATYÖSTÄ. MIKSI KULTUURIALAN PÄTKÄTÖILLÄ EI VOISI OLLA SAMAA TURVAA? SAMA KOSKEE LUONNOLLISESTI MYÖS TYÖTTÖMYYSTURVAA.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.

- VIITTAAN EDELLISEEN VASTAUKSEEN. TIETENKIN HALLITUSOHJELMAAN PITÄÄ SAADA MAININTA ASIAN KORJAAMISESTA. TYÖRYHMÄ PYSTYYN JA PÄÄTÖKSET PÖYTÄÄN.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?

- TARVITAAN SIVISTYSREFORMI, JOKA ALKAA TAIDEAINEIDEN LISÄÄMISESTÄ PERUSKOULUSTA JA PÄÄTYY TAITEIDEN JA LUOVUUDEN YHDISTÄMISESTÄ YLIOPISTO-OPINTOIHIN. NÄIN KASVATETAAN KYSYNTÄÄ JA TAIDENÄLKÄISTÄ YLEISÖÄ. APURAHOJA LISÄÄ.

Sari Sarkomaa (kok, Helsinki)

Hei

minun puheenvuoroni mielenosoituksessa varmaan riittää tähän vastaukseksi.

Yst t Sari S

(Toim.huom. Sarkomaan puheenvuoro löytyy täältä.)

Kai Kuokkanen (vihr, Häme)

Tervehdys! Ja kiitos viestistäsi! Tuo oikeasti aika hyvää lopputsemppiä viimeiselle kampanjaviikolle saada suoria kysymyksiä ja palautetta ihmisiltä. Tässäpä siis vastaukseni kysymyksiisi:

1) Tähän voi vaikuttaa lainsäädäntöä kehittämällä. Taiteilijoilta (tai esim. tutkijoita) ei pidä verrata yrittäjiin, sillä taiteilija tavoittelee duunissaan pääasiassa ihan jotain muuta, kuin taloudellista toimeentuloa/hyötyä.

Paras apu taiteilijoiden tilanteeseen olisi ottaa käyttöön perustulosysteemi. Lyhyesti kerrottuna perustulo olisi 440 euroa kuukaudessa, johon jokainen suomalainen 18 vuotta täyttänyt olisi oikeutettu. Nykyisessä systeemissä Kelan etuudet lähtevät välittömästi pois, mikäli henkilö saa tuloja jostain (esim. taiteilija myytyä jonkin teoksensa). Perustulosysteemissä tätä ongelmaa ei olisi.

2) Apuraha on monelle taiteilijalle pääasiallinen tulo, siksi sen tulee ehdottomasti kerryttää myös eläkettä ja mainitsemiasi sairaus- ja äitiyspäivärahaa. Ja ehdottomasti myös työttömyyskorvauksen työssäoloaika tulee kertyä apurahakaudelta. Onhan apurahan saaminen mielestäni myös Kelalle aika hyvä todiste siitä, että taiteilija oikeasti tekee hommia. Olin viime kesänä Kelassa duunissa ja muutama taiteilija valitteli juuri tästä asiasta. Käsittelin paljon asumistukia ja monesti juuri mietti, että aika väärin se on, että vaikuttaa kuitenkin asumistuen suuruuteen.

Tietysti perustulo auttaisi asiaa myös tässä tilanteessa.

3) Tuntuu, että nykytrendi on se, että kaiken pitää olla taloudellisesti tuottavaa ja kannattavaa. Kirjastot, taidemuseot yms. on Lahdessakin jatkuvan uhan alla juuri siksi, että ne katsotaan tappioita aiheuttaviksi laitoksiksi. Ei tajuta sitä, kuinka paljon säästöjä voidaan saavuttaa hyvällä kulttuuritarjonnalla. Olen 100% varma, että tukemalla kuntien ja valtion toimesta kulttuurialaa, säästetään rahaa pitkällä tähtäimellä ihmisten henkisen fiiliksen parantuessa.

Eli mun mielestä kulttuurialaa, tässä tapauksessa taiteilijoita tulee tukea. Perustulo on paras ratkaisu ja helpoin toteuttaa. Toisaalta en näe sitä vielä lähivuosina tapahtuvaksi, joten sitä odotellessa tulee kehittää jotakin muuta. Taiteilijayrittäjyyden tukeminen on erinomainen keino aloittaa. Myös taiteilijapalkka kuulostaa hyvältä, mutta kuka sitten tekisi valinnat siitä, kuka on oikeutettu taiteilijapalkkaan ja kuka ei.

Eräs taiteilija kyseli minulta hiukan samantyyppisiä asioita ja mainitsi siitä, että taiteilijaeläkkeitä on Suomessa vain n. 40kpl?! Kuulostaa todella pieneltä määrältä, sillä mä en millään usko sitä, että Suomessa on vain 40 taiteilijaa, jotka ovat niin ”hyvä”, että heidät on katsottu ammattilaisiksi ja oikeutetuksi eläkkeeseen. Eli lisää taiteilijaeläkeläisiä.

Tässä vastaukseni. Vastailen erittäin mielelläni lisää kysymyksiin, joko tästä aiheesta tai ihan jostain muusta.

Ystävällisin terveisin
Kai ”109” Kuokkanen :)

sunnuntai 11. maaliskuuta 2007

Katri Komi (kesk, Etelä-Savo)

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

V: Tällä hetkellä ollaan jo lähdetty liikkeelle asian korjaamiseksi. Eri ministeriöiden yhteistyöllä, mukana ovat ainakin opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja valtionvarainministeriö sekä työministeriö, tehdään selvitystä, jonka tulee olla valmis tulevan toukokuun loppuun mennessä. Selvää on, että ihmisellä on oltava oikeus perusturvaan, jos hän on työttömänä.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.

V: Pitäisi olla myös oikeus ansiosidonnaiseen turvaan, jossa myös apuraha huomioitaisiin. Nyt tehtävässä selvityksessä on arvioitava kokonaisuudessaan apurahansaajien työoikeudellista asemaa. Selvitystyössä huomioidaan muutkin kuin pelkkien ministeriöiden näkökannat.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?

V: Perustulokaan ei ole automaattinen ratkaisu kaikkeen, perustulokin tulisi olemaan johonkin tiettyyn tarpeeseen, kuten työttömyyteen liittyvä tulo (siinähän yhdistettäisiin nyt jo olemassa olevia tukimuotoja). Mielestäni on etsittävä ratkaisuja, jotka tukevat työnteon kannattavuutta. Tässä valossa olisi ensisijaisen tärkeää kehittää apurahajärjestelmää ja etsiä uusia kulttuuripoliittisia avauksia. Keskustassa on puhuttu esim. taiteen soveltavasta käytöstä, joka avaisi taiteilijoille uusia mahdollisuuksia eri sektoreille, kuten vaikkapa hoito- ja kasvatustyöhön. Ja tietenkin taiteilijayritykset ovat yrityksiä siinä missä muutkin, yrittäjyyteen kannustaminen on yksi reitti luoda lisää työpaikkoja alalla kuin alalla.

Yst. terv.
Katri Komi
Joroinen

Heli Järvinen (vihr, Etelä-Savo)

Vihreiden kehittelemästä perustulomallista on liikkeellä paljon virheellistä tietoa ja tahallistakin vääristelyä. Yleisin väärinkäsitys on, että perustulo maksetaan jokaiselle Suomen kansalaiselle nykyisen palkan ja sosiaaliturvan lisäksi ikään kuin ylimääräisenä tulona.

Vihreiden mallin mukaan perustulo maksettaisiin jokaiselle täysi-ikäiselle Suomen kansalaiselle. Perustulon tarkoitus on korvata nykyisin sosiaaliturvan varassa olevien etuudet kuitenkin niin, että osa etuuksista kuten toimeentulotuki ja asumistuki jäisivät edelleen voimaan. Kaikki ansiosidonnaiset etuudet (työttömyysturva, vanhempain etuudet, sairauspäiväraha ja ansioeläke) säilyisivät ennallaan.

Perustulo on tarkoitus periä verotuksella asteittain pois niiltä, joiden ansio- tai eläketulot ylittävät tietyn tulorajan.

Perustulon idea on, että ihmisen käteen jäävät ansiot säilyisivät suunnilleen ennallaan lukuun ottamatta pienituloisimpia ja niitä, jotka jäävät nykyisessä systeemissä osittain tai kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi projekti- ja pätkätyöläiset, taiteilijat sekä pienyrittäjät. Näille ryhmille turvattaisiin minimitoimeentulo, noin 440 e/kk. Eläkeläisten minimieläke olisi 600 e, sillä eläkeläisten ei katsota kykenevän ansiotyöhön. Suurituloisimpien eläke- tai ansiotulot hiukan pienenisivät.

Perustulon avulla sosiaaliturva saadaan oikeudenmukaisemmaksi ja ennen kaikkea yksinkertaisemmaksi. Nykyinen sosiaaliturva on säädetty silmälläpitäen vakituisia ja pitkäaikaisia työsuhteita. Työttömyyden kohdatessa ihmisen ei kannata tehdä tilapäistä työtä karenssiaikojen takia. Näin työttömät pakotetaan joutilaisuuteen ja yhteiskunnalta jää verotuloja saamatta. Lisäksi työtön joutuu byrokratian aiheuttaman nöyryyttävän kontrollin kohteeksi. Perustulomallissa työttömän kannattaa tehdä tilapäistöitä, sillä työn tekeminen ei vähennä perustuloa.

Perustulo vähentää byrokratiaa säästäen samalla palkkakuluja. Se soveltuu voimassaolevaa mallia paremmin nykyiseen työelämään, jossa pätkä- ja projektityöt ovat väistämätön tosiasia. Perustulo tuo minimiturvan pienyrittäjälle ja pienituloisimmalle eläkeläiselle. Sen myötä tulee lisää pienyritteliäisyyttä ja siten myös verotuloja yhteiskunnalle.

Vihreiden mallissa perustulo rahoitettaisiin yhdistämällä nykyisiä sosiaalietuuksia perustuloksi. Lisäksi on ehdotettu ympäristöverojen ja pääomatulojen veron korotusta. Pääomatuloista maksettaisiin nykyisen 28 prosentin sijasta 32 prosenttia veroa. Vihreät haastavat muut puolueet kehittämään mallia paremmaksi.

t. Heli Järvinen

Ritva Puusaari (Skp, Oulu)

SKP ajaa 800 euron perusturvaa jokaiselle täysi-ikäiselle joka ei voi hankkia toimeentuloa työttömyyden, sairauden, vanhuuden tai muun sellaisen syyn vuoksi ja yrittäjäksi rinnastaminen mielestäni ei ole oikein ellei ole Y-tunnusta. Y-tunnus voisi olla yksi ratkaisu mutta pitäisi maksaa yrittäjäeläkevakuutusta ja harkita tilanteen mukaan vuositulon määrä, sillä sen pohjalta määräytyisi sitten esim. äitiyspäiväraha ja sairauspäiväraha. Kun on ollut yli kaksi vuotta yrittäjänä ja lopettaa yritystoiminnan ja on maksanut myös yrittäjän työttömyyskassamaksut niin työttömyysturva pitäisi tulla myös sen mukaan millainen vuosiansio on ollut. Mielestäni pitäisi kehittää sellainen systeemi että se tutkimusapuraha maksettaisiin vaikka tutkimuspalkkana ja siitä pidätettäisiin kaikki sosiaalimenot ja palkkaa maksettaisiin esim. 2 vuotta jos apuraha olisi myönnetty kahdeksi vuodeksi. Toinen vaihtoehto olisi yrittäjäpohjalta tehty tutkimustyö johon olisi starttirahan tyyppinen vaihtoehto olemassa. Jos kysymyksessä olisi tutkimuskohteelle myönnetty apuraha niin siinä olisi otettava heti huomioon se että siihen palkataan tutkija ja apurahan määrä tulisi sen mukaan.

Taiteilijoiden kohdalla voisi olla samantyyppiset vaihtoehdot mahdollisia. Kehitettäisiin taiteilijoille omanlaisensa starttirahasysteemi ja sitä myönnettäisiin pidemmäksi aikaa ja seurattaisiin edistymistä miten tulot kehittyvät, jos haluaa tehdä töitä yrittäjäpohjalta. Toinen vaihtoehto voisi olla ns. taiteilijapalkka ja siinä toimittaisiin samalla tavalla että myönnettäisiin määräajaksi ja seurattaisiin kehitystä miten työt lähtevät liikkeelle. Taiteilija-apurahat voisi toimia samalla tavalla että myönnettäisiin taiteilijapalkka tietyksi aikaa.

Näissä asioissa on samanlaiset ongelmat olemassa kuin käsityöläisillä jotka yrittävät yksin, jos on tekemässä töitä ateljeessa niin ei ole myymässä töitään ja päinvastoin, jos on myymässä niin ei ole tekemässä taidetta. Pitäisi luoda jonkinlainen yhteismarkkinointisysteemi. Olen ollut noin kaksikymmentä vuotta yrittäjänä ja osan siitä käsityöläisenä niin tiedän nämä ongelmat läheltä. Jokaisella on oikeus perusturvaan perustuslain, Kelan lakien ja EU:n lakien mukaan.

Vastaajana Ritva Puusaari
SKP- Oulun piiri numero 108

Satu Kortelainen (Skp, Keski-Suomi)

1) Sekä taiteilijat että yrittäjät on saatava yleisen työttömyysturvan piiriin. Kaikilla, jotka eivät tule työnteollaan toimeen, tulee mielestäni olla oikeus kuukausittaiseen 800 euron verottomaan perusturvaan.

2) Apurahakäytäntöä olisi syytä kehittää siten, että sosiaaliturvakysymys voitaisiin niiden puitteissa ratkaista (apurahoihin olisi sisällytettävä ainakin sairaus- ja eläkevakuutus). Mielestäni olisi syytä pyrkiä taiteilijoiden pysyvään palkkatyöläistymiseen elämänmittaisen, epävarman pätkätyön sijaan.

3) Perusturva ei voi mielestäni oikein voi toimia elämänmittaisena taiteilijapalkkana, vaan se tulee pitää ns. viimesijaisena toimeentulon muotona. Taiteilijuus on professio muiden joukossa. En sinänsä näe kaupallisuuden ja taiteen olevan välttämättä ristiriidassa keskenään. Parhaimmillaan taide on minusta elämän laatua kohottavaa hyvinvointipalvelua (se pitäisi liike-elämänkin ymmärtää).

Satu Kortelainen

Kirsi Ojansuu (vihr, Häme)

1) On väärin, että taiteilijoilta ja tutkijoilta evätään työttömyysturva, sillä perusteella että heidän katsotaan työttöminäkin työllistyvän omassa työssään. Eri paikkakunnilla asuvat taiteilijat ja tutkijat ovat keskenään epätasa-arvoisia: lain tulkinnat vaihtelevat työvoimatoimistosta riippuen. Lakia on tarkennettava sen suhteen mitä työllistyminen omassa työssä tarkoittaa. Nykyisin se on liian epäselvä. Muutos on tehtävä ottaen huomioon epätyypillisemmät työsuhteet, kuten tutkijoilla ja taiteilijoilla.

Nythän työministeriössä on valmisteilla ohjeistus työvoimahallinnolle tutkijoiden työttömyysturvan kriteeristöksi. Sen pitäisi tuoda jonkinlaista parannusta nykytilaan. Mielestäni on kuitenkin käsittämätöntä, että tutkijoiden edustajat on kuitenkin jätetty valmistelevan työryhmän ulkopuolelle! Ei tutkijoiden ongelmia ei voi käsitellä ilman heidän työnsä, sen olosuhteiden ja rahoituksen tuntemusta.

Miten asiat ovat päässeet tähän jamaan? Työelämän muutos haastaa lainsäätäjät: lain on oltava oikeudenmukainen ja sosiaaliturvan kuuluttava kaikille työn luonteeseen katsomatta. Taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturva on demariministerien vastuulla: sosiaaliturvasta vastaa sosiaali- ja terveysministeri Haatainen, työvoimahallinnon toiminnasta työministeri Filatov. Demareille näyttää olevan vaikeaa ymmärtää tavanomaisesta poikkeavien työsuhteiden erityispiirteitä tai löytää tahtoa niihin liittyvien epäkohtien korjaamiseen.

2) On ikävää, että kipeästi kaivattu sosiaaliturvalain uudistus jätettiin tekemättä Vanhasen hallituksen kaudella. Taiteilijat ja tutkijat perheineen kärsivät tästä poliittisen tahdon puutteesta. Lain uudistus tulee toteuttaa pikaisesti, samanlaisena erillislakina kuin urheilijoilla.

3) Taidetta ja tiedettä sekä niiden sen tekijöitä pitää tukea nykyistä enemmän. Yksi keino vähentää taiteen ja tieteen tekijöiden elämän epävarmuutta on perustulon käyttöönotto. Se helpottaisi elämää niillä, joiden tulot tulevat satunnaisesti.

Tieteen tekijöiden tilanteeseen toisi helpotusta yliopistojen pitkäjänteisen julkisen perusrahoituksen lisääminen. Rahoituksen lisäämisen myötä olisi mahdollista perustaa enemmän virkoja ja vähentää apurahatutkijoiden määrää. Nyt jo kolmasosa yliopistojen rahoituksesta tulee projektirahoituksena. Tämän rahoituksen hakemiseen menee kohtuuttoman paljon aikaa, joka on pois opetukselta ja tieteen tekemiseltä. Julkisen rahoituksen lisääminen vähentäisi byrokratiaa ja jättäisi henkilökunnalle aikaa tehdä varsinaista työtään.

Ystävällisin terveisin,
Kirsi Ojansuu


Tervetuloa tukiryhmään! Liity osoitteessa: http://www.kirsiojansuu.net/tukijat
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Kirsi Ojansuu
Kansanedustaja
00102 Eduskunta
Sähköposti: kirsi.ojansuu@eduskunta.fi
Tel: +358 9 4321 GSM: +358 50 511 3140
Fax: +358 9 432 2274
http://www.kirsiojansuu.net

Elina Moisio (vihr, Helsinki)

Hei ja kiitos kysymyksistä! Tärkeä asia!

1) Työvoimaviranomaisten ohjeistusta tässä suhteessa on muutettava. Apurahatutkijat ja taitelijat eivät mielestäni ole rinnastettavissa yrittäjäksi. Esimerkiksi apurahalla työskentelevälle jatko-opiskelijalle tai taiteilijalle ei kerry eläkettä eikä työttömyyspäivärahaa. Hänellä ei myöskään ole työsuhdeoikeuksia, esimerkiksi työterveydenhuoltoa. Itse olen ottanut kantaa asiaan Suomen valtiotieteilijöiden liiton puheenjohtajana, tilanne on mielestäni aivan väärin.

2) Vihreiden perustulomalli on jokaiselle suomen kansalaiselle kuukaudessa maksettava 440 euron perusturva. Se auttaisi myös apurahalla työskentelevää kausien välillä ja jopa niiden aikana apurahan ollessa pienempi. Kuvailemanne ongelma on todellinen: apuraha otetaan huomioon niissä tilanteissa, joissa menettely on apurahatutkijan kannalta epäedullinen. Myös apurahatutkijan työoikeudellinen asema on epäselvä. Pidän tärkeinä sosiaaliturvaa selvittäneen työryhmän ehdotuksia siitä,että apurahalla työskentelevät taiteilijat ja tieteentekijät saisivat tietyin edellytyksin mm. ansiosidonnaisen työeläketurvan ja sairausvakuutuslain
mukaiset päivärahaetuudet.

3) Perustuloa pidän ratkaisuna tähän ongelmaan. Lisäksi valtionosuusjärjestelmän rahoituksen turvaaminen on yksi keino ja samalla valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisen taiteen kentän toimintaedellytysten ja rahoituksen vahvistaminen.

Kiitos kysymyksistä!
Terveisin
Elina Moisio
elina.moisio@vihreat.fi
040 5755 988
www.elinamoisio.fi
Ehdokas numero 49, Helsinki

Pekka Haavisto (vihr, Helsinki)

Kiitos viestistä. Vastaukseni.
Hyvää jatkoa!

T. Pekka Haavisto

1) Taiteilijoita ja tutkijoita ei pidä rinnastaa yrittäjiin. Heidät pitää
rinnastaa työttömiin työnhakijoihin apurahakauden tai projektin päättyessä.

2) Mielestäni apurahalla työskentelevien tilannetta on parannettava käsittelemällä apurahoja samalla tavalla kuin palkkatuloa. Tämä edellyttää yhteiskunnalta vastaantuloa, jotta työn sivukuluja ei leikattaisi pois muutenkin niukoista apurahoista. - Vihreiden esittämä perustulomalli ratkaisisi osan tutkijoiden ja taiteilijoiden ongelmista luomalla perusturvaa
niihin vaiheisiin, joissa apurahat tai projektit katkeavat.

3) Perustuloa pidän parhaana ratkaisuna. Myös apurahojen suuruutta ja jaettavien apurahojen määrää on lisättävä. Pitkissä projekteissa työskentelevien ansioituneiden taiteilijoiden kohdalla voitaisiin mennä taiteilijapalkkaan, jotta he eivät olisi kilpailemassa jo muutenkin niukoista apurahoista. Apurahajärjestelmän pitäisi kannustaa ennenkaikkea nuoria taiteentekijöitä. - Yliopiston ja korkeakoulujen osalta rahat tutkimustyölle pitää säilyttää, ja tulisi päästä eroon järjestelmästä, jossa pätevien tutkijoiden aika kuluu vain seuraavien apurahakausien anomuksia tehdessä.

Matti Tulla (kok, Etelä-Savo)

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".

Äkkipäätään tuntuisi, että heitä ei pitäisi rinnastaa yrittäjiin. Toisaalta, jos asiaa lähestytään yrittäjistä päin, onko sitten oikein, että yrittäjä jää ilman työttömyysturvaa. Onko sillä suurta eroa omistaako maalipensselin tauluja maalatakseen vai kiviporan kiviä ampuakseen? Molempien työttömyysturvaa pitää parantaa.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.

Kaiken työnteon muodossa taikka toisessa tulisi kerryttää sosiaaliturvaa onpa sitten kyse palkkatyöstä, yrittäjän työstä taikka muusta työnteosta. (Pimeät työt tosin jäävät kaikkien järjestelmien ulkopuolelle.) Apurahalla työskentelevien osalta tulisi määritellä yksiselitteisesti mitä tuloa k.o. tulo oikein on ja menetellä johdonmukaisesti sen suhteen. Aiemmin yrittäjän tulonmäärittelyn kanssa oli samanlaisia ongelmia. Nykyisin tilanne on vähän selkeämpi, kun pääasiassa otetaan YEL:lin taikka MYEL:lin työtulo asioiden perusteeksi.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?

Onko markkinatalousjärjestelmä kaupallistunut? Vai ovatko ihmiset markkinataloustuneet vai kaupallistuneet? Ihminen ei elä pelkästä leivästä, vaan tarvitaan myös sirkushuveja, esim. eduskuntavaaleja ja vastaavanlaista viihdettä. Vaikka Raamatussa taivaalta satoi mannaa, raha ei kasva puussa. Varmaankaan koskaan ei päästä siihen, että taiteen, tieteen ja kulttuurin saama tuki olisi riittävä taikka sitä sanottaisiin riittäväksi. Ratkaisuun ja sopivan tuen tason löytämiseen pyydän asianosaisilta itseltään kannanottoa ja yhteistyötä.

Jaro Koikkalainen (kesk, Etelä-Savo)

Hei!

Kuvaamasi ongelma on minulle hyvin tuttu lähipiiristä, sillä eräs ystänäni tekee apurahalla väitöskirjaa ja toinen ystäväni on apurahataiteilija.

K 1) Katson, että toimeentulotuki on ainoa ratkaisu pahimmissa tapauksissa.

K 2) Tutkisin sitä, että voitaisiinko järjestelmässä muuttaa apuraha palkkatuloksi, mikä voisi parantaa henkilön asemaa. YTHS:n palvelut pitäisi ulottaa ilman keplottelua tai korkeita maksuja jatko-opiskelijoille.

K 3) Taiteilijapalkkavaihtoehtoa kannattaisi tutkia.

T: Jaro K.

Päivi Lipponen (sd, Helsinki)

Hei,
vastasinko jo sinulle? Sain kysymykset uudelleen.

Minua on pyydety mukaan TAKU:n toimintaan, jossa valmistellaan ehdotuksia otettavaksi mukaan hallitusohjelmaan, jotta mainitsemiasi epäkohtia voidaan korjata.

Näkisin yhtenä vaihtoehtona sellaisen yrittäjyyden, jossa huomioitaisiin taiteen tekemisen erityisluonne. Se ei ole vain bisnestä.

Apurahoihin voidaan lisätä sosiaaliturva, mutta silloin myönnettävien apurahojen määrä vähenee, sillä jaettava rahamäärä säilyy todennäköisesti samana. Tästä saattaa ilmetä erimielisyyttä taiteen tekijöiden piirissä.

Saamme pian ensimmäisen kokouksen raportin.
Terveisin Päivi

Raakel Lignell (kok, Uusimaa)

Kiitos viestistä!

Tämä oli todella iloinen yllätys kaikkien maailman eri kyselyiden seassa… Asia on todella läheinen ja tärkeä, olen nimittäin itse ollut free-lancer 25 vuotta, ensin viulistina, sitten kulttuurialan tuottajana ja nämä väliinputoamiskuopat ovat enemmän kuin tuttuja... Mahtavaa, että olette järjestäytyneet ja alkaneet mesoa asiasta!! Sanomatta lienee selvää, että mikäli minut valitaan, tämä olisi asialistani kärjessä!
Jatketaan kamppailua!!!
Parhain terveisin
Raakel
musiikin maisteri MuM, tuottaja

raakel@raakellignell.net
www.raakellignell.net

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle?

Olen itse ollut kulttuurialan pätkätyöläinen 25 vuotta ja taistellut näiden ongelmien kanssa niin omassa elämässäni kuin mm. Free-lance muusikoiden hallituksessa, joten tuttua on. Työttömyysturvalakia on korjattava niin, ettei taiteilijat, tutkijat ja muut kulttuurialan pätkätyöläiset putoa tyhjän päälle ja jää ilman kaikille kuuluvaa työttömyysturvaa.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.

Lainsäädäntöä on muutettava niin, että apurahakausi kerryttää myös sairaus-, työttömyys- ja äitiyspäivärahaa.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?

Nyt tulee yhdessä alan liittojen kanssa löytää ratkaisu epäjohdonmukaisen ja epäoikeudenmukaisen käytännön selkiyttämiseksi ja asiaankuuluvan työttömyysturvan takaamiseksi apurahalla työskenteleville tieteen ja taiteen tekijöille sekä suotava lakisääteinen sosiaali- ja eläketurva ja verrattavissa olevat mahdollisuudet oman ammattinsa harjoittamiseen muiden alojen kanssa. Tekijänoikeusverotusta on myös syytä muuttaa siten, että kansainväliset menestyjät eivät pakene ulkomaille.

Suhtaudun hieman varauksella perustuloon, työnteon olisi aina oltava kannattavaa ja houkuttelevaa myös taloudellisesti. Nämä asiat on saatava osaksi hallitusohjelmaa ja neuvottelupöytiin täytyy ehdottomasti ottaa mukaan myös tieteen- ja taiteentekijöiden ammattiliittojen asiantuntijoita.

Osku Pajamäki (sd, Helsinki)

Tässä vastaukset.

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka ”työllistyy omassa työssään”.

Minusta vastaus on aika yksinkertainen, Pitää tehdä töitä sen eteen, että heitä ei rinnasteta yrittäjiin. Täytyy kyllä sanoa, että ette te kaikkein kovimpia lobbareita ole olleet...

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.

Tämä apurahakysymys on aika vaikea, sillä kysymyksessäsi mainitsemasi asiat kuuluvat työsuhteeseen. On kuitenkin hyvä, että se on nyt otettu esille. Tarvitsen kuitenkin aika paljon lisätietoa ennen kuin voin muodostaa mielipiteeni asiasta.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?

Minun ratkaisuni on yrittää pitää tätä yhteiskuntaa ihan perinteisen työn ja sen verotuksen kautta pystyssä. Siten onnistuu kulttuurinkin järkevä tukeminen. Taiteilijayrittäjyys on järjetön ajatus, samoin perustulo.

Terveisin
Osku Pajamäki

Tuva Korsström: "Kultur som varumärke och exportvara" (HBL 12.3.2007)

För en dryg vecka sedan släpptes ett förslag till utvecklingsprogram för Finlands kulturexport under åren 2007 2011. Rapporten, som går under det hurtfriska namnet Kultur på export? JAVISST! , är ingen rutinpromemoria. Förslaget går ut på att sammanlagt 228 miljoner euro kanaliseras till utvecklingsprogrammet under den aktuella perioden. Av den summan skulle 64 miljoner euro vara nya resurser. Undervisningsministeriets årliga anslag för export och internationell verksamhet skulle till exempel fördubblas från tio till tjugo miljoner euro.

I expertgruppen bakom förslaget är såväl undervisnings- och utrikesministeriet som finans-, handels- och industri-, arbets- och inrikesministeriet representerade. Det är alltså en auktoritativ församling som målar upp följande vision av finländskt kulturliv år 2011, då miljonsatsningen förhoppningsvis haft effekt: Kulturexporten har blivit en erkänd del av den finska exportverksamheten. Kulturexportens värde har åtminstone tredubblats och de kreativa sektorerna har medfört mångfald i vårt lands näringsstuktur och förbättrat sysselsättningen.

Jämfört med tidigare är kulturen en avgjort tydligare del av Finlandsbilden och varumärket Finland. Den ekonomiska välfärden bland de individer och grupper som är verksamma på kulturfältet har förbättrats tack vare exporten. Kulturexporten uppgår för närvarande till 100 150 miljoner euro per år. Om fyra år skulle summan alltså ha höjts till cirka 500 miljoner euro.

Den föreslagna, massiva satsningen på kulturexport kan ses som kulturminister Saarelas viktigaste testamente till den nya regeringen. Initiativet följer Lissabonfördragets strategi som syftar till att stärka EU:s inre marknad och innan utgången av 2010 göra EU:s företag till världens mest konkurrenskraftiga. Inom EU har kultursektorns lönsamhet vuxit kraftigt under de senaste åren; dess tillväxt har varit över 12 procent snabbare än den allmänna ekonomiska tillväxten inom unionen.

Finland, som är ett litet språkområde och har ett litet publikunderlag, har hittills inte följt den växande trenden, med några få undantag som närmast återfinns inom popmusiken, filmen och spelproduktionen. Man kan förmoda att just de internationellt och kommersiellt gångbara kulturyttringarna musik, film, spel och eventuellt design kommer att bli speciellt prioriterade områden i den nya exportsatsningen. Rapporten innehåller inte desto mindre en mängd konkreta förslag för alla kulturformer. För litteraturens del föreslås till exempel bättre exportåtgärder för facklitteratur, barnböcker och serier samt en synlig insats vid Frankfurtmässan med Finland som temaland år 2011. En växande kulturexport tjänar uppenbarligen minst två syften. Dels rör det sig om ekonomi, dels om prestige det som i den finskspråkiga rapporten betecknas med ordmonstret Suomi-brändäys . För Finlandsbilden är också en begränsat lönsam export av elitkultur en framgång. Våra utrikesbeskickningar som hittills koncentrerat sin kulturverksamhet mest på den här typen av export kommer i framtiden antagligen också att få promovera masskultur.

Kulturexporten är alltså något som under de närmaste åren kommer att skapa synergi mellan olika ministerier och näringslivet, och som förväntas ge undervisningsministeriet kännbart ökade anslag för internationell verksamhet. Men kommer satsningen i motsvarande grad att öka anslagen för själva substansen: den verksamhet som konstnärerna själva utövar?

Rapporten betonar att man bör söka en lösning på copyrightfrågor och den beskattningsproblematik som uppstår på grund av konstnärernas ojämna inkomster.

Ökad kulturexport ökar också de vanligtvis kortvariga toppinkomsterna för artister av typ Lordi, som emellertid redan om några år kan ha försvunnit från världsarenorna.

Exportentusiasmen inom statsförvaltningen kan leda till positiva synergieffekter men också till byråkratiskt dubbelarbete. Förhoppningsvis äter undervisningsministeriets nygrundade exportavdelning inte upp de redan nu njugga anslagen för sakkunniga och erfarna äldre aktörer på fältet, som informationscentren Fili, Frame och Design Forum och Finlands kulturinstitut världen över.

Tuva Korsström

09-1253 229, tuva.korsstrom@hbl.fi

VECKANS FIGUR

Ett inte alldeles perfekt stipendiesystem

Finland har, som en typisk nordisk välfärdsstat med liten hemmamarknad, ett statligt stödsystem för konstnärer. År 2005 åtnjöt 551 konstnärer statens arbetsstipendier, vilket utgör tre procent av landets hela konstnärskår.

Konstnärsstipendierna är skattefria och år 2005 gav de en årsinkomst på 14 782 euro. Samma år uppgick hela summan för konstnärsstipendier till 7,3 miljoner euro eller omkring två procent av statens konst- och kulturbudget.

Av veckans figur framgår det vilka konstnärsgrupper som är de största mottagarna av stipendier. Det är dessa konstnärer som har de största svårigheterna att kombinera sin konstutövning med andra förvärvsinkomster och som heller inte kan få sin utkomst på sin konst, hur kvalitativt högtstående den än må vara.

På senare tid har konstnärerna och forskarna som drabbas av liknande missförhållanden riktat uppmärksamheten på att stipendiesystemet lämnar dem utanför pensionsskyddet och alla former av socialskydd. Ett lagförslag som skulle ha åtgärdat missförhållandena förföll i höstas eftersom det ansågs för dyrt både för statliga, kommunala och privata stipendiefinansiärer. Lagförslaget skulle ha krävt en höjning på 25 procent av de statliga stipendieanslagen, alltså en betydligt lägre summa än det föreslagna export­tillägget på 10 miljoner euro (se ovan).

Tuva Korsström

[Figurens rubrik:]

Mottagare av statens konstnärsstipendier 2002-2005

[Figurens text:]

Bildkonst 22%

Teater 12%

Fotografi 4%

Cirkus 1%

Musik 17%

Arkitektur 4%

Film 6%

Hantverk. design 6%

Kritik 3%

Dans 5%

Litteratur 20%

Källor: Pauli Rautiainen: Taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuus ja koettu vaikuttavuus. Taiteen keskustoimikunta. www.tatusotu.blogspot.com

Matti Apunen: "Artistin apea valitus" (Aamulehti 11.3.07)

Matti Apunen: "Artistin apea valitus" (Aamulehti 11.3.07)

Blogiarkisto